AAVISTUSHAKKUIDEN ANATOMIA
Hyvä pilapiirros osaa pelkistää ajankohtaisia ilmiöitä. Lokakuun ensimmäisenä päivänä siinä onnistui Maaseudun Tulevaisuuden pilapiirtäjä Toivanen. Piirroksessa paksu EU herra jututtaa Einari-nimistä metsänomistajaa vanhan ylisukupolvisen metsän reunalla. EU herra muistuttaa Einaria LULUCF, RED III, taksonomian, Fit for 55-ilmastopaketin ja metsästrategian vaatimuksista.
Kuluu kuukausi ja koko metsä on nurin. Einarin virkkaa Brysselin herroille ylisukupolvisen aavistushakkuun laidalta: pitäkää tunkkinne!
Kun jaoin tämän piirroksen twitter-tililläni, syntyi vilkas keskustelu.
Europarlamentaarikko Ville Niinistö ja Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho olivat etunenässä paheksumassa twiittiäni. He kokivat sen metsänomistajien yllyttämiseksi arvokkaiden kohteiden tuhoamiseksi.
Niin kuin sosiaalisessa mediassa monesti, tapahtui kärjistynyt väärinymmärrys. Sekä pilapiirtäjän että minun twiittini viesti oli juuri päin vastainen. Kuva viestitti, mitä tapahtuu, jos luontoarvoja lähdetään edistämään sääntelyn ja omaisuudensuojan sivuuttamisen uhalla. Ei siihen tarvitse yllyttää.
EU komissio, europarlamentaarikko Niinistö ja ympäristölobby ovat suhtautumisellaan saaneet aikaiseksi metsänomistajissa vastaavan reaktion kuin aikoinaan Naturaa ja rantojensuojeluohjelmaa kohtaan tapahtui.
Tuntuu, että he eivät sitä tajua taikka eivät halua ymmärtää.
Metsänomistajien edunmukaisia aavistushakkuut eivät ole tässä markkinatilanteessa olleet. Sekä sahatavaran että sellun hinnat ovat olleet ennätyskorkealla.
Voimakas puun myynti on aiheuttanut sen, että kantohinnat ovat kohonneet vain noin kymmenen prosenttia. Pilakuvan einareita on metsänomistajakyselyidenkin mukaan ollut liian paljon puumarkkinoilla.
Niinistön ja ympäristölobbyn ärhäkkyys on satanut vain metsäteollisuuden ja kaupan taskuihin.
Ympäristölobbyn ja EU komission kannattaisi analysoida Toivasen pilakuvaa syvällisemmin. Suomessa selkeä valtaosa 600 000 metsänomistajasta on monitavoitteisia. Vuosi sitten tehty Metsänomistaja 2020 kertoo metsänomistajien halusta lisätä monimuotoisuuden huomioonottamista.
Tänä syksynä Metsävaltuuskunnassa hyväksyttävässä metsänomistajastrategiassa haluttaan nostaa uusia ekosysteemipalveluita metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimaan mukaan. Tilausta on selvästi sekä luontoarvo-, virkistysarvo- että hiilimarkkinapalveluille.
Tiedämme sen vapaehtoisen metsiensuojeluohjelma Metson kokemusten kautta, että tarjontaa näille palveluille syntyy, kun se tehdään vapaehtoisten markkinamallien kautta.
On jatkettava sitkeästi työntekoa, jotta ympäristölobby ja EU komission herrat oivaltaisivat, että EU alueen 16 miljoonainen yksityismetsänomistajien joukko olisi hyvä yhteistyökumppani ilmastonmuutoksen ja luontokadon selättämiseen.
Ehtona sille on vain se, että tavoitteisiin haettaisiin ratkaisuja metsänomistajan omaisuudensuojaa kunnioittaen ja markkinamalleja kehittäen.
Einareita tulee riittämään, jos tätä oivallusta ei tapahdu.