Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin

MHY lehdet 04/2019
Mikko Tiirola

Lobbaus -sana juontuu englannin sanasta lobby eli eteisaula. Lobbaus voidaan siis suomentaa päätöksentekokammareiden eteisessä politikoinniksi. Sillä tarkoitetaan eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa päättäjiin. Lobbarin tulee perehtyä asioihin ja lainsäädäntöön sekä luoda yhteistyöverkostoja eri toimijoihin. Brysselissä sanotaan olevan erilaisia lobbareita 13000.

Minä olen suomalaisten metsänomistajien lobbari. Minun tehtävä on ajaa metsänomistajien etua. Suomessa yhteinen etu on hyvin monesti sama kuin metsänomistajan etu.

Kuntatasolla toimin kunnanvaltuutettuna. Kunta päättää ranta-, yleis- ja asemakaavoituksesta. Kaavojen valmistelijat tulevat aina suurista kaupungeista eikä heillä ole metsätalouden toiminnasta kokemusta. Lähes poikkeuksetta kaavaehdotuksissa esitetään maisematyölupia, yli lainsäädännön meneviä ympäristörajoitteita ja muita elinkeinotoimintaa rajoittavia asioita. Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on auttaa metsänomistajia ja seurata kuntakaavoitusta ja vaikuttaa päättäjiin tekemällä lausuntoja kaavakäsittelyn aikana yhdessä MTK:n kenttäpäälliköiden ja maakäyttöjuristien kanssa.

Maakuntavaltuustoryhmän ja maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajana olen mukana vaikuttamassa aluekehitykseen. Maakuntatasolla päätetään maakuntakaavoista ja maakunnan kehittämisresursseista. Paineet elinkeinolle tulevien rajoitteiden osalta tuntuvat kasvavan koko ajan. Hiljaiset alueet, ekologiset vyöhykkeet, biosfäärialueet ja eriasteiset maankäytön rajoitteet pyörivät näissä pöydissä. Näidenkin kammareiden eteisauloissa on välttämätöntä pyöriä. Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteiset maakunnalliset metsävaliokunnat ovat paikalla jo asioiden valmisteluvaiheessa, joissa yksityiskohtia hiotaan. Samankaltaista työtä on hirvieläinten lupapolitiikkaan vaikuttaminen.

Lainsäädäntö tehdään Helsingissä. Metsänomistajaan vaikuttava lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Mitä omalla omaisuudella saa tehdä, nousee koko ajan enemmän ja enemmän puolustettavaksi asiaksi ympäristölainsäädännön tiukentuessa. Verolainsäädännön kanssa väännetään joka hallituskausi. Pieniä pistevoittoja saadaan joskus, kuten Sipilän hallituksen luoma yrittäjävähennys, joka saatiin koskemaan kaikkia perhemetsänomistajia. 10 000 euron puukaupasta tämä yksittäinen edunvalvonta voitto tuo 150 euron verohyödyn. Ja kova puolustettava tämä veroetu oli myös Rinteen hallitusta muodostettaessa. Siinä tuli yhdellä kertaa kuitattua mhy - jäsenmaksun hinta. Tulokset eivät toki aina ole yhtä konkreettisia, mutta ilman vahvaa ja ammattitaitoista taustavaikuttamista työryhmissä ja neuvotteluissa muiden eturyhmien, virkamiesten ja päättäjien kanssa moni asia metsänomistajan arjessa ja tilipussissa olisi oleellisesti huonommin. Metsänhoitoyhdistysten edustajista koostuva MTK:n metsävaltuuskunta asettaa edunvalvonnan reimarit. MTK:lla on yli satavuotinen kokemus lobbaamisesta. Kaikki päätöksentekokammareiden aulat ovat meille auki ja se on kaikkien suomalaisten metsänomistajien edun mukaista.

EU:n myötä päätöksentekovaltaa on ajautunut Brysseliin. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, vaikuttaa jo nyt moni direktiivi myös suomalaiseen metsänomistajaan. LULUCF, kestävän rahoituksen lainsäädäntö, bioenergian kestävyyskriteerit, biodiversiteettistrategia - muutamia mainitakseni, vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös suomalaismetsänomistajan kukkaroon. Siellä lobbarin ammattitaidon merkitys korostuu huippuunsa. MTK:lla on ollut jo yli 25 vuotta oma toimisto Brysselissä ja olemme Euroopan metsänomistajajärjestön (CEPF) kantava voima yhdessä Ruotsin kanssa.

Vaikuttaminen vaatii edunvalvontaresursseja, mikään ei tule ilmaiseksi. Iso joukkovoima antaa edunvalvonnalle uskottavuutta. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni metsänomistaja kokee tämän kokonaisuuden tärkeäksi ja on metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta valvomassa metsänomistajan etuja puun juurelta Brysseliin.

Mikko Tiirola

MTK:n metsävaltuuskunnan pj

Petäjävesi