Eduskunta poisti sosialisointipykälät
Yliö Maaseudun Tulevaisuus 16.12.2022
"Ympäristöjärjestöjä harmittaa, koska metsänomistajien maksamien suojelualueiden pajatso hajosi viime metreillä. Laista eduskunnan porvarienemmistöllä poistetut kaksi pykälää olisivat avanneet polun laajojen metsäalueiden käytön rajoituksille ilman korvauksia. Suomeen olisi syntynyt harmaan, korvauksettoman suojelun pajatso."
Eduskunta hyväksyi uuden luonnonsuojelulain asiasisällön hallituspuolue keskustan ja opposition äänin.
Enemmistöhallitusten maassa tämä on hyvin poikkeuksellista. Ehkäpä siksi valtakunnan päämedioiden luonnonsuojelulakiuutisointi keskittyi asiassa vain poliittisiin manöövereihin. Vai oliko kyseessä median laiskuus tai kenties se, että Helsinki-keskeiset uutistoimittajat eivät edes halunneet hakea toisia tulokulmia?
Asiaperusteet olisivat kyllä median löydettävissä. Niitä löytyy lakivalmisteluun liittyvästä dokumentoinnista, eriävistä mielipiteistä ja lainsäädännön arviointineuvoston kritiikistä.
Metsänomistajien etujärjestölle itse asia oli poikkeuksellisen tärkeä.
Hallituksen alkuperäisessä esityksessä olisi luonnonsuojelulakiin tuotu kiisteltyjen kahden pykälän myötä luonnonsuojelulaille täysin uusi elementti: uhanalaisten luontotyyppien huomioonottovelvollisuus viranomaistyössä.
Itse asiaa emme ole vastustaneet, mutta vaadimme, että luontotyyppienkin suojelun pitää perustua aina rajaamispäätöksiin, jotka sisältävät muutoksenhakumahdollisuuden ja korvausperusteet. Siis samalla tavalla kuin luonnonsuojelulaki on tähänkin asti toiminut.
Nyt laista eduskunnan porvarienemmistöllä poistetut kaksi pykälää olisivat avanneet polun laajojen metsäalueiden käytön rajoituksille ilman korvauksia. Vaikutus metsänomistajalle olisi tullut viranomaistoimintojen kuten kaavoituksen ja luvituksen kautta, mutta vääjäämättä myös puumarkkinan kautta.
Vaikka metsäteollisuus ei halua sitä korostaa, on mielestäni täysin selvää, että ympäristöjärjestöt olisivat painostaneet metsäjättejä asiasta, kuten FSC-kontrolloidun puun osalta on jo nähty sellaisillakin korkean suojeluarvon kohteilla (HCV), joilla ei ole lainsäädäntöstatusta.
Kiistellyistä pykälistä olisi syntynyt harmaan, korvauksettoman suojelun pajatso.
Kun kiisteltyjen pykälien myötä olisi tuleville hallituksille annettu asetuksen anto-oikeudella mahdollisuus lisätä huomioitavia luontotyyppejä, olisi siitä syntynyt harmaan, korvauksettoman suojelun pajatso.
Kyse on miljardien eurojen omaisuuserästä.
Tämä oli syy siihen, miksi vihreät, ympäristöhallinto ja asiaa lobanneet ekologit suorastaan raivostuivat näiden kahden pykälän poistosta lähes 150 pykälän luonnonsuojelulaista. He oivaltavat, että tulevina vuosina näin laajoja alueita ei saataisi rajaamispäätöksillä ja korvauksilla suojeltua, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että tulevina vuosina harmaan suojelun pykäliä ajaneet olisivat jokaisessa poliittisessa väännössä halunneet säätää lisää näitä asetuksella huomioonotettavia luontotyyppejä. Suojelu olisi toteutettu ilman, että se olisi maksanut mitään.
Harmittaahan se, että maksuttoman, harmaan suojelun pajatso hajosi viime metreillä.
Jo nyt ympäristöhallinnon valmistelussa tällaisia luontotyyppejä on 79 ja ekologien raamatun - Punaisen kirjan - tulkinnalla niitä epäilemättä tulisi tulevina vuosina lisää.
Vaarantuneiksi ja uhanalaisiksi luokiteltuja kangasmetsien luontotyyppejä on Punaisessa kirjassa lähes 10 miljoonaa hehtaaria. Siis puolet metsien kokonaispinta-alasta.
Siksikin kiistely siitä, olivatko Vilppu Talvitien, Hesarin vai tutkija Panu Halmeen luvut oikeampia, vie keskustelua vain sivuraiteelle.
Pinta-alalla on toki merkitystä vaikutusten kannalta, mutta maanomistajien oikeuksia puolustava etujärjestö olisi korjannut epäkohtaa myös pinta-alasta riippumatta.
Lobbaavien ekologien valitukset oikeuskanslerille näyttäytyvät halulla siirtää huomiota harmaan suojelun pykälistä pois tai ainakin vähätellä vaikutusta.
Näillä kahdella pykälällä harmaalle suojelulle olisi avattu avoin väylä. Kukaan ei pysty arvioimaan sitä, miten paljon harmaata suojelua olisi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tehty.
Luonnonsuojelulakiin yritettiin saada laajoja alueita korvauksettoman harmaan suojelun piiriin ilman, että ympäristöhallinnon suojelurahoja olisi tähän kulunut.
Käytännössähän kyse on yksityisomistuksessa olevien metsäalueiden sosialisoinnista. Tätä emme voineet hyväksyä ja tämän eteen teimme vaikuttamistyötä.
Metsänomistajien etujärjestölle eduskunnan äänestystulos oli äärimmäisen merkittävä. Eduskunnan päätös on sekä omaisuudensuojan kunnioituksen että luonnonsuojelun hyväksyttävyyden voitto.
Laajoilta aavistushakkuilta vältyttiin ja Natura-aikaisia haavoja ei avattu. Kiitos siitä kuuluu sekä oppositiolle että erityisesti keskustan eduskuntaryhmälle, joka teki median reaktioista huolimatta poliittisesti rohkean teon.
Mikko Tiirola
metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
MTK