Eduskunnan talousvaliokunnan metsäretki Jyväskylässä 11.9.2013

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan kommenttipuheenvuoro

Komission pitkään valmistelema direktiiviesitys kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä on parhaillaan komission sisäisessä konsultaatiossa. Metsien ja puunkäytön monipuolinen lisääminen ovat suuri mahdollisuus sekä Suomen että EU:n taloudelle. Kestävyyskriteerien tulee mahdollistaa biotalouden määrätietoinen ja pitkäjänteinen kehittäminen, ei estää tai vaikeuttaa sitä.

MTK ei tässä vaiheessa vastusta kestävyyskriteerejä sinällään, mutta ei myöskään näe ongelmana sitä, jos direktiiviesitys yllä mainittujen epäkohtien korjaamisen vuoksi kaatuu.

MTK ei yhdy monissa yhteyksissä esitettyyn ajatukseen, että kestävyyskriteerit pitäisi nyt saada hyväksyttyä, koska lykkääntyessään niihin saatetaan liittää uusia ehdotuksia esim. puun hiilineutraalisuudesta ja päästökertoimista. MTK korostaa, että komission esitys sisältää niin perustavanlaatuisia metsänomistajien jokapäiväiseen metsätalouden harjoittamiseen negatiivisesti vaikuttavia esityksiä, että niitä ei voi hyväksyä mahdollisten tulevaisuuden vielä suurempien ongelmien varjolla. Tämän lisäksi komission esitys merkitsisi jäsenmaiden ja EU:n välisen metsätoimivallan uusjakoa kaventaen huomattavasti jäsenmaiden toimivaltaa kansallisissa metsäasioissa. Suomalainen metsäsektori on voimakkaasti riippuvainen pientilavaltaisesta yksityismetsätaloudesta. Suomessa itsenäisiä päätöksiä tekeviä metsänomistajia on yli 700 000. Lisärasitteet ja -byrokratia voivat aiheuttaa arvaamattomat vaikutukset Suomen puumarkkinoille.

MTK korostaa, että vaikka komissio on lisännyt direktiiviesitykseen useita viittauksia kansallisiin ja kansainvälisiin kestävän metsätalouden kriteereihin ja sertifiointijärjestelmiin, komission alkuperäinen perusajatus kestävyyden tarkastelusta tilatasolla ja metsäsuunnitelman käyttö kestävyyden osoittamiseen eivät ole muuttuneet miksikään. Tätä tosiasiaa ei muuksi muuta myöskään se, että komissio esittää direktiivissä varsinaisen kriteerityön siirtämistä komissiolle pysyvän metsäkomitean avustuksella.

MTK pitää metsätalouden kestävyyttä ja sen todentamista sinäänsä tärkeinä kysymyksinä ja perusedellytyksinä Suomen metsäelinkeinon toiminnalle. Suomella on kuitenkin luotettavat ja toimivat työkalut kestävyyden todentamiseen suuraluetasolla ja kansallisella tasolla. Kestävyyden todentaminen tulee rakentaa näiden työkalujen varaan.

Suomen ja sen metsäelinkeinon ja metsänomistajien kannalta keskeisimmät ongelmakohdat komission direktiiviesityksessä ovat:

· Kestävyyden tarkastelu tilatasolla

• MTK vastustaa jyrkästi tilakohtaista kestävyyden tarkastelua ja katsoo, ettei viittauksia tilatason tarkasteluun tule sallia direktiiviin. Alue- tai maakohtaisen kestävyystarkastelun tulee riittää kestävyyden todentamiseksi.

· Metsäsuunnitelma kestävyyden todentajana

• Kestävyyden todentaminen tilakohtaisten metsäsuunnitelmien avulla on ollut johdonmukaisesti komission viesti. MTK:n tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa pakollista metsäsuunnitelmaa joko bioenergian tai vaihtoehtoisesti metsätalouden kestävyyden todentamisessa yleisesti. MTK ei voi hyväksyä ajatusta metsäsuunnitelmasta kestävyyden todentajana, koska tämä aiheuttaisi isot kustannukset metsänomistajille ja, muuttaisi vapaaehtoiset metsäsuunnitelmat pakollisiksi seurantatyökaluiksi ja antaisi komissiolle oikeuden määritellä suunnitelmien sisältöä.

· Komission oikeus korjaaviin toimiin korkea-arvoisen puun energiakäytön rajoittamiseksi

• Suomen ongelma ei ole ylihakkuut, vaan metsien vajaa käyttö. Siksi EU:lle ei tule antaa pienintäkään mahdollisuutta puuttua kansallisiin puumarkkinoihin puun energiakäytön varjolla. MTK katsoo, että kaikki tällaiset viittaukset tulee poistaa direktiiviesityksestä.

· Metsäkatoaloilta saatavan puun määritteleminen kestämättömäksi

• RES-direktiivissä vasta metsäkatoa seuraavalta alalta tuleva biomassa on kestämätöntä, mutta ei itse metsäkadon yhteydessä tuotettu biomassa. Uusi kirjaus merkitsisi, että esim. teiden, voimalaitosten, rakennusten ym. alta poistettu biomassa olisi automaattisesti kestämätöntä. Direktiiviin tulisi palauttaa RES-direktiivin kirjaus tai vaihtoehtoisesti lisätä tarkennus, jonka mukaan metsäkadon yhteydessä tuotettu biomassa on kestämätöntä ainoastaan siinä tapauksessa, että metsäkadon seurauksena syntynyttä alaa käytetään varta vasten energiabiomassan tuotantoon.

MTK:n mielestä Suomi voi hyväksyä komission direktiiviesityksen vain, jos yllämainitut epäkohdat korjataan.

MTK edellyttää, että Suomi ottaa yllämainitut epäkohdat täysimääräisesti huomioon kansallisessa kannassaan sekä puolustaa tiukasti Suomen etuja lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa.