Eduskunta poisti sosialisointipykälät luonnonsuojelulaista

Mielipide | KSML 20.12.2022 Mikko Tiirola

Päätös on sekä omaisuudensuojan kunnioituksen että luonnonsuojelun hyväksyttävyyden voitto. 

Eduskunta hyväksyi uuden luonnonsuojelulain asiasisällön hallituspuolue keskustan ja opposition äänin. Poliittiset manööverit olivat otsikoissa, mutta itse asian taustat ovat jääneet vähemmälle.

Metsänomistajien etujärjestölle asia oli äärettömän merkittävä. Vaikutimme väkevästi lakiesityksen korjaamiseksi ja onnistuimme.

Laista poistetut kaksi pykälää olisivat avanneet polun laajojen metsäalueiden käytön rajoituksille ilman korvauksia. Vaikutus metsänomistajalle olisi tullut viranomaistoimintojen kuten kaavoituksen ja luvituksen kautta, mutta vääjäämättä myös puumarkkinan kautta.

Vaikka metsäteollisuus ei halua sitä korostaa, on mielestäni täysin selvää, että ympäristöjärjestöt olisivat painostaneet metsäjättejä asiasta, kuten FSC-kontrolloidun puun osalta on jo nähty sellaisillakin korkean suojeluarvon kohteilla (HCV), joilla ei ole lainsäädäntöstatusta.

Itse asiaa emme vastustaneet, vaan vaadimme vain, että luontotyyppienkin suojelun pitää perustua aina rajaamispäätöksiin, jotka sisältävät muutoksen hakumahdollisuuden ja korvausperusteet. Siis samalla tavalla kuin luonnonsuojelulaki on tähänkin asti toiminut.

Kun kiisteltyjen pykälien myötä olisi tuleville hallituksille annettu asetuksen anto-oikeudella mahdollisuus lisätä huomioitavia luontotyyppejä, olisi siitä syntynyt harmaan, korvauksettoman suojelun pajatso. Kyse on miljardien eurojen omaisuuserästä.

Tämä oli se syy miksi vihreät, ympäristöhallinto ja asiaa lobanneet ekologit suorastaan raivostuivat näiden kahden pykälän poistosta lähes 150 pykälän luonnonsuojelulaista. He oivaltavat, että tulevina vuosina näin laajoja alueita ei saataisi rajaamispäätöksillä ja korvauksilla suojeltua, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.

Jo nyt ympäristöhallinnon valmistelussa tällaisia luontotyyppejä on 79 ja ekologien raamatun - Punaisen kirjan - tulkinnalla niitä epäilemättä tulisi tulevina vuosina lisää. Vaarantuneiksi ja uhanalaisiksi luokiteltuja kangasmetsien luontotyyppejä on Punaisessa kirjassa lähes 10 miljoonaa hehtaaria. Siis puolet metsien kokonaispinta-alasta. Siksikin kiistely siitä, olivatko Vilppu Talvitien, Hesarin vai tutkija Halmeen luvut oikeampia, vie keskustelua vain sivuraiteelle. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että tulevina vuosina poliittisissa väännöissä olisi harmaan suojelun pykäliä ajaneiden toimesta haluttu säätää lisää näitä asetuksella huomioonotettavia luontotyyppejä ja ilman, että suojeluvaade olisi maksanut mitään.

Korvaukseton sosialisointihan se käytännössä olisi. Tätä metsänomistajien etujärjestö ei voinut hyväksyä ja tämän eteen teimme päättäväisesti vaikuttamistyötä.

Eduskunnan päätös on sekä omaisuudensuojan kunnioituksen että luonnonsuojelun hyväksyttävyyden voitto. Laajoilta aavistushakkuilta vältyttiin ja Natura-aikaisia haavoja ei avattu.

Kiitos siitä kuuluu sekä oppositiolle että keskustan eduskuntaryhmälle, joka teki median reaktioista huolimatta poliittisesti rohkean teon.

Kirjoittaja on MTK ry:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.