Ei mikä tahansa jäsenmaksu

MHY Keski-Suomi Metsänomistaja 1/2022

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu kolahtaa postiluukusta helmi- maaliskuulla. Mitä jäsenmaksulla saa, siis muutakin kuin, että sen voi vähentää metsäverotuksessa?

Sillä saa tietenkin jäsenhintaisia palveluita lähes kaikkien metsänomistamiseen liittyvien asioiden hoitamiseen. Toki metsäpalveluita saa muualtakin, mutta metsänhoitoyhdistykset erottuvat puunostajista ja muista metsäpalvelujen tarjoajista sillä, että mhy:t ovat osa metsänomistajien etujärjestöä. Aina metsänomistajan puolella kannolta Brysseliin.

Taloudellisesti merkittävintä edunvalvontatyötä mhy:t tekevät puumarkkinoiden kilpailutuksessa, alueellisen hintatietoisuuden ylläpitämisessä ja entistäkin tärkeämpään rooliin nousseessa katkonnan ja korjuun valvonnassa. Mitä etäämmällä metsätilasta metsänomistaja asuu ja mitä vähemmän hänellä on aikaa ja osaamista metsänhoidosta, sitä tärkeämpää metsänomistajalle on mhy:n tarjoaman valtakirjakaupan hyödyntäminen. Oma metsäneuvoja valvoo, ettei tule puukaupassa juksatuksi. Mielenrauhasta kannattaa maksaa.

Nekin metsänomistajat, jotka tekevät suoraa puukauppaa tai ovat yhtiöiden sopimusasiakkaita, hyötyvät valtakirjakaupasta, joka kilpailun ylläpitäjänä ylläpitää puun hintaa. Metsänhoitoyhdistys seuraa ja vaikuttaa myös alueensa riista-, ympäristö- ja kaava-asioihin yhdessä MTK:n metsälinjan kenttäpäällikön ja tuottajaliittojen kanssa. Mhy:n jäsenmaksun maksaminen on siksi tärkeää, vaikka kaikkia yhdistyksen palveluita ei käyttäisikään.

Mhy:n toiminnasta ja palveluista päättävät metsänomistajat. Hallitus valmistelee ja valtuusto päättää yhdistyksen toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja jäsenmaksusta sekä valitsee yhdistyksen hallituksen ja edustajan MTK:n metsävaltuuskuntaan. Metsävaltuuskunnan kokouksessa jokaisen mhy:n edustajalla on niin monta ääntä kuin metsänhoitoyhdistyksellä on jäseniä. Näin demokratia toimii.

Metsävaltuuskunta ja sen valitsema metsäjohtokunta linjaavat MTK:n metsäedunvalvonnan painopisteet. Puolustettavaa riittää niin Helsingissä kuin Brysselissä. Brysselissä asiat ovat mutkikkaita hoidettavia. Taksonomia, metsäkatoasetus, Green Deal, Fit for 55 -paketti, LULUCF, REDIII jne pitävät metsänomistajien kansainvälisen vaikuttamisen kiireisenä. MTK:lla on ollut Brysselissä toimisto jo 30 vuotta ja olemme Euroopan 16 miljoonaisen metsänomistajajärjestön kantava voima. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksusta osa kulkeutuu tämänkin edunvalvonnan rahoitukseen.

Kotimaassakin painitaan jatkuvasti metsien käytön oikeutuksen ja hyväksyttävyyden kanssa. Olemme jatkuvasti Marinin hallituksen iholla, kun uudistettavana on kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, luonnonsuojelulaki ja lunastuslaki. Tuulivoimarakentaminen ja metsärahastojen vyöry vaatisivat myös uutta lainsäädäntöä ja tulevia eduskuntavaaleja varten pitää valmistautua mm verotusteemoilla. Uusi kemeraa korvaava kannustinjärjestelmä on valmisteilla ja ojitettujen suometsien käsittelylle luodaan painetta. Ilmastolakiin sisältyy paljon kysymysmerkkejä. Luontopaneelin avaukset ja FSC sertifioinnin HCV-kartat luovat myös paineita. Etsimme toki myös uusia tulonlähteitä metsänomistajille hiilensidontamarkkinasta ja luonto- ja virkistysarvokaupasta. Metsänomistajien digitaaliset palvelutkin ovat paranemassa. Oma Metsä kannattaa ottaa jäsenyyden palvelualustaksi.

Jos vieläkin emmit metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksamista, suosittelen, että otat kuitenkin yhteyttä oman metsäalueesi metsäneuvojaan ja sovit tilakäynnistä. Metsässä riittää tekemistä ja metsänomistajan näkökulman vaalimisessa riittää edunvalvontahaastetta.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.