Energiaratkaisujen vuosi

MHY Keski-Suomi  
Sinun Kerkkäsi
Mikko Tiirola 

Pian päättyvä vuosi 2010 jää historiaan suomalaisen energiapolitiikan merkkivuotena. Tänä vuonna päätettiin sekä kahden uuden ydinvoimalaluvan myöntämisestä että mittavasta uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävästä ratkaisusta.

Hallituksen rakentama energiaratkaisu on järkevä kokonaisuus - perusvoimaa ja kotimaista energiaa. Bioenergia- ja ydinvoimaratkaisu täydentävät toisiaan. Toteutuessaan energiaratkaisu tukee suomalaista työtä ja yrittäjyyttä ilmastonsuojelun avulla.

Vipua metsäenergian vieläkin suurempaan tavoitteluun olisi kannattanut käyttää. Puuperäisillä polttoaineilla on määrä tehdä lisää viisinkertainen määrä energiaa tuuleen verrattuna lähes puolta pienemmällä yhteiskunnan taloudellisella panostuksella. Vieläkin vahvempi panostaminen puun energiakäyttöön säästäisi siis yhteiskunnalle riihikuivaa rahaa. Energiapuun korjuuta tukemaan, siis ketjun alkupäähän, esitetty tukimekanismi on vain kymmenes osa koko 300 miljoonan euron energiapaketista. Lehdistön käyttämä risupaketti nimitys antaa asiasta harhaisen kuvan.

Uuden lainsäädännön mukaan metsäenergian korjuun ja haketuksen tuet poistetaan kemerasta ja niistä säädetään omalla lailla. Muut muutokset pääosin hallituksen alku taipaleella jo kertaalleen eduskunnassa hyväksyttyyn kemera-lakiin ovat lähinnä muodollisia täsmennyksiä, joilla varmistetaan, että tukijärjestelmä täyttää EU:n valtiontukisääntöjen vaatimukset.

Uusi pienpuun energiatuki vastaa rakenteeltaan pitkälle MTK:n esittämiä toiveita - leikkuria lukuun ottamatta. Järjestelmä selkiytyy ja metsänhoidon tuet erotetaan ilmastopoliittisista energiatuista. Kiitettävää esityksessä on se, että energiapuunkorjuussakin pyritään tehokkuuteen. Uusi PETU ei tue vain pusikoitumaan päässeitä kohteita, vaan kaikki ensiharvennuskohteet pääsevät energiajakeen osalta tuen piiriin. Läpimittarajan poistaminen ohjaa myös energiapuun korjuuta järeämpiin ja samalla kannattavampiin kohteisiin. Vanha järjestelmähän tavallaan palkitsi hoitamattomuutta. Toinen kysymys on se, että onko tukijärjestelmä riittävä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? Koska tukitaso laskee, kannattaa niiden metsänomistajien, joilla on nykyisen kemeran mukaan rahoitettavia hoitamattomia energiapuukohteita tehdä tai teettää ne vielä vanhan lain voimassa ollessa. Myös niillä kohteilla, joissa energiapuukertymät ovat suuria, on uusi PETU vanhaan verrattuna huonompi. Teollisuus sai leikkurinsa, jonka avulla pyritään siihen, että yhtään kuitupuuta ei ohjautuisi polttoon. Metsäteollisuudelle ei tunnu riittävän pelkkä vyö, vaan henkselitkin pitää olla varmistamassa.

Rahoituksen tökkiminen on syönyt viime vuosina metsätalouden rahoituksen uskottavuutta. Vielä uusimmankin lisäbudjetinkin jälkeen täytyy todeta, että suurelta osin ensi vuoden kemera-rahat menevät tänä vuonna tehtyjen töiden maksatuksiin. Olisi linjakasta, että hallitus putsaisi pöytää vielä kerran ja uusi järjestelmä pääsisi aloittamaan toimintansa velattomalta pöydältä.

Hallituksen tulee pitää kiinni linjauksistaan energiapolitiikan uudistamisessa. Valittu tie on oikea ja sillä pitää pysyä. Vuosien varrella nyt kehitettyjä politiikkatoimia varmasti tarkastellaan, mutta niiden perusrakenteisiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. On todennäköistä, että euromääriä ja leikkuritasoja pitää matkan varrella viilata, jotta tavoitteet saavutetaan. Se mitä todennäköisesti tulevaisuudessa tarvitaan vielä lisää, ovat hajautetun ja pienimuotoisen energiantuotannon vahvemmat kannustimet. Harmittamaan tässä jää se, että tuonti hake ei kyllä ansaitsisi tulla tuettavaksi polttoaineeksi - kansantaloudellisesti se ei ole millään tavalla perusteltua eikä metsätuholaisten tuontia pitäisi ainakaan valtion varoilla tukea.

Mekaanisen metsäteollisuuden täytyy saada tulevaisuudessa nykyistä suurempi rooli metsäsektorin sisällä. Energia- ja ilmastotavoitteita on mahdoton saavuttaa, jos sahaus ja sorvaus vähenevät. Tältä osin ilmastopaketin rajaukset ns sahojen syöttötariffista jäivät liian pieniksi. Asia olisi syytä korjata eduskunnassa, jotta investoinnit sahoilla saataisiin käytiin. Puurakentamisen edistäminen ja puupohjainen bioenergia tukevat toisiaan. Ne ovat maanläheistä ilmastonsuojelua - oikeaa vihreää kasvua.

Mikko Tiirola

MTK:n metsävaltuuskunnan pj

Petäjävesi