Ennallistamisaseus on kaatumassa?

SAVONMAA | METSÄNOMISTAJIEN ÄÄNITORVI

Euroopan komissio antoi lähes kaksi vuotta sitten asetusehdotuksen luonnon ennallistamisesta. Ennallistamistoimilla oli tarkoitus kattaa viidennes EU:n maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat luontotyypit vuoteen 2050 mennessä. Suomessa se tarkoittaisi jopa kymmenelle miljoonalle hehtaarille kohdennettavia ennallistamistoimia. Komission esitys on koettu Suomessa epäoikeudenmukaiseksi. Komission omissa laskelmissa sen vuosittaiset kustannukset Suomelle olisivat olleet 930 miljoonan euroa vuoteen 2050 saakka. Siis lähes miljardi euroa joka vuosi. Jokaista suomalaista kohden se olisi kustantanut 168 € vuosittain. Vertailun vuoksi saksalaista kohden kustannus olisi ollut vain 2 euroa vuodessa. Ei ollut ihme, että Suomessa sekä silloinen hallitus että oppositio asettuivat vastustamaan komission esitystä.

Ennallistamisasetus joutui vaikeuksiin myös EU parlamentissa viime kesänä. Oli lähellä, että se olisi kaatunut jo silloin. Parlamentti teki komission esitykseen merkittäviä muutoksia. Suomi ja me Metsänomistajatkin olisimme olleet valmiita hyväksymään parlamentin kannan, joka mm rajasi ennallistamistoimet Natura 2000 alueelle ja poisti vertailuvuoden 1952.
Kävi kuitenkin niin, että EU-päätöksentekoon kuluvassa kolmikanta neuvotteluissa komission, jäsenmaiden hallitusten ja EU-parlamentin välillä parlamentin neuvottelijat antoivat eniten periksi. EU päätöksentekoon kuuluu, että sekä parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston pitää vielä hyväksyä kolmikantaisen neuvottelun tulos, jotta asetus astuisi voimaan. EU-parlamentti hyväksyi neuvottelutuloksen niukalla enemmistöllä. Jäsenmaiden hallituksilta ei kuitenkaan ole löytynyt tarvittavaa määräenemmistöä eli vähintään 55 prosenttia jäsenmaista ja vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Suomi on yhtenä vaa'an kielenä ennallistamisasetuksen hylkääjien joukossa. Vaikka nyt näyttää, että asetus on kaatumassa, ei asia ole kuitenkaan varma, sillä ei olisi ennen kuulumatonta, että kabineteissa tehtäisiin lehmänkauppoja esimerkiksi Unkarin kanssa. Jos näin käy, tulee asetus voimaa ja silloin punnitaan Suomen kyky laatia kansallinen toimeenpanosuunnitelma kansallisen edun lähtökohdista.

Suomella ja Ruotsilla keskeisenä perusteena ennallistamisasetuksen vastustamiseen on sen kohtuuttoman suuri vaikutus metsäelinkeinoon ja suhteettoman suuri osuus kustannuksista. Me emme kiistä monimuotoisuuden eteen tehtävää työtä, mutta haluamme toteuttaa sen vaikuttavasti omilla tiekartoillamme. Muissa kielteisen kannan maissa pääsyy kriittisyyteen liittynee lähestyviin EU vaaleihin ja maanviljelijöiden laajoihin mielenosoituksiin. Jäsenmaissa on myös halua näpäyttää nykyistä komissiota, joka on ottanut poikkeuksellisen poliittista roolia lainsäädännön valmistelussa.
Ennallistamisasetuksen vaiheikas käsittely EU-instituutioissa on hyvä motivaattori suhtautua EU-vaaleihin aktiivisemmin kuin aikaisemmin. Vaalituloksella vaikutetaan oikeasti. EU-parlamenttiin kannattaa äänestää osaavia meppejä.

Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.