Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan

MHY blogi

https://www.mhy.fi/blogi/euroopan-hyvantahtoisuus-kaantyy-luontoa-vastaan

Filosofi Voltairen sitaatti "paras on hyvän pahin vihollinen" kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia.

Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista. 

Kallion tutkimusryhmä on laskenut sen, mitä EU:n tavoittelemat metsien käyttöä supistavat toimet (LULUCF ja biodiversiteettistrategia) merkitsevät maailmalaajuisesti. He kuvaavat asiaa hakkuvuoto -termillä. Kaksi kolmannesta EU-alueen ja Norjan vähenevistä hakkuista korvautuisi hakkuiden lisääntymisenä muualla maailmassa. Eikä tässä vielä kaikki. Isoa osaa hakkuuvuodon loppuosasta korvautuisi fossiilisilla tuotteilla, joiden käytöstä pitäisi luopua.

Tutkimusraportin mukaan EU:n päättämät ilmasto- ja monimuotoisuuspolitiikkatoimet siirtävät hakkuita maihin, joissa keskimäärin 1) uhanalaisten lajien osuus maan lajistosta on suurempi, 2) suojelualueita on suhteessa vähemmän, 3) suojelualueiden edustavuus on heikompi, 4) monimuotoisuudelle tärkeät alueet ovat puutteellisemmin katettuja suojelualeilla, 5) tärkeiden elinympäristöjen suojelussa ollaan kauempana kansainvälisistä tavoitteista, 6) pienempi osuus metsistä on sertifioinnin piirissä, 7) hallinto on heikompaa ja 8) myös metsäkato on ollut suurempaa.

Voiko tätä selvemmin osoittaa? Tutkimustulokset vahvista käsitystä, että olemme Euroopassa hyväntahtoisia hölmöjä, ellemme kykene muuttamaan kurssia. Ilmastonmuutosta emme saa hillittyä suojelemalla metsiämme epävakaiksi hiilivarastoiksi, jotka lämpenevässä ilmastossa ovat alttiimpia tuhoille ja paloille. Meidän pitäisi vahvistaa metsien kasvua ja tuottaa enemmän puutuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita ja estää hakkuuvuodon syntymistä. 

Sama koskee luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. Kohdennetut luonnonhoitotoimet talousmetsissämme vahvistuvan puuntuotannon ohessa ehkäisisivät globaalia monimuotoisuuskatoa paljon tehokkaammin kuin laajojen käyttörajoitusten säätämiset. 

Toivon, että myös luonnon- ja ilmastonsuojelusta kaikkein eniten huolta kantavat kansalaiset ja järjestöt pysähtyisivät miettimään Kallion tutkimusryhmän tuloksia. Planetaarisia ongelmia ei ratkaista täydellisyyteen pyrkivillä toimilla kotimaassa.

Lue lisää Suomen Metsäsäätiön sivuilta.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y.

X @TiirolaMikko