Finnmetko järjestetään kasvun huumassa

FINNMETKO MESSUEXTRA SUOMALAINEN MAASEUTU

FinnMetko järjestetään mielenkiintoiseen aikaan. Samanaikaisesti puhutaan maailmanlaajuisen taantuman pelosta, mutta kotimainen metsäteollisuus on tehnyt laajalla rintamalla ennätyksellisiä tuloksia jo useamman vuosineljänneksen. Venäjän hyökkäysota Ukrainassa näyttää vain vahvistavan kehitystä. Täydellä kapasiteetilla jalostava suomalainen metsäteollisuus joutuu nopealla aikataululla korvaamaan noin 15 prosenttia raaka-ainehankinnasta. Vaikutukset alkavat näkymään loppuvuodesta täysimääräisenä. Niitä vahvistavat venäläisen energian toimitusten supistuminen tai loppuminen. Vaikka maailmaantalouteen liittyy taantumapelkoja, tarkoittaa sekä venäläisen raakapuun että sahatavaran tuonnin tyrehtyminen EU-markkinoille niin isoa lisätarjonnan tarvetta, että kotimaiselle puunkorjuulle voi ennakoida edelleen vahvistuvaa kysyntää.

Kasvu myös haastaa. Komponenttipula rasittaa laitevalmistajia ja polttoaineiden hinnan nousu syö pitkien etäisyyksien maassa yritysten kannattavuutta. Toivottavasti työmarkkinatoimijat kykenevät hillitsemään kustannusinflaation leviämistä palkkainflaatioksi. Helppoa se ei tule olemaan, sillä metsäalalla on jo vuosia ollut kasvavaa puutetta osaavasta työvoimasta. Kuvaa on, että pelkästään metsätoimihenkilöiden työpaikkoja on ollut tänä kesänä julkisesti avoinna yli 60. Ammattitaitoisia metsäkoneen- ja puutavara-auton kuljettajien osalta tilanne on vieläkin pahempi. Toimihenkilövajausta voisi korvata muuntokoulutuksilla. Monilta maaseutupaikkakunnilta on viime vuosina suljettu mm maatalouskaupan toimintoja. "Hankkijan" myyjistä voisi pikakouluttaa metsänhoidon neuvojia ja puunostajia. Markkinointiosaamista ja aluetuntemusta olisi valmiiksi eivätkä metsäalan ammattiasiat rakettitiedettä ole. Puutavara-autoilijoita voitaisiin saada lisää, jos yhteistyötä puolustusvoimien kanssa parannettaisiin. Pitäisikö kuljetus- ja metsäkonealan käydä pyöreän pöydän keskusteluja ministerien Kaikkonen ja Honkonen kanssa?

Pitemmällä jänteellä tarvitaan vahvempaa nuorisovaikuttamista. Sitä työtä tehdään erityisesti Metsäsäätiön rahoituksella. Koululaisten yrityskylät, metsäammattilaisten koululaisyhteistyö ja siihen liittyvät 4H:n kuljetusapurahat metsäkohteille, metsävisa, metsämessujen koululaispäivät ja metsäalaan "koukuttavat" pelit ovat tästä esimerkkejä. Toinen keskeinen Metsäsäätiön rahoituksella tehtävä vaikuttaminen on Päättäjien metsäakatemia. Nyt sitä on laajennettu myös Brysselin päättäjiin.

Metsäsäätiö kerää vuosittain pari miljoonaa euroa metsäelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen. Rahoitus tulee puukauppojen yhteydessä. Jos metsänomistaja pistää puukauppaa solmiessaan raksin Metsäsäätiömaksun ruutuun, lahjoittaa hän 0,2 % puukaupan loppusummasta Metsäsäätiölle ja puuta ostava yhtiö sitoutuu tekemään vastaavan suuruisen lahjoituksen.

FinnMetkon hengessä tekee mieli haastaa myös metsäkone- ja kuljetusalaa sekä isoja laitevalmistajia metsäelinkeinon vahvistamiseen Metsäsäätiön rahoittamiseen osallistumalla. Vahvistamalla nuoriso- ja vaikuttajaviestintää huolehditaan koko elinkeinoalan tulevaisuudesta.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.