Hallitus syntyi metsän kiivaan kasvun lomassa

MetsäSanomat 4.6.2019
Mikko Tiirola

Metsä kasvaa juuri nyt kohisten. Kasvun ihme perustuu yhteyttämiseen. Siinä puun viherhiukkasissa tuotetaan ilman hiilidioksidin, auringon energian sekä maasta otettavien ravinteiden ja veden voimalla uutta puuta. Sivutuotteena syntyy happea ja hiilinielua. Harvoin tulee ajatelleeksi, että viherhiukkanen on koko elämän ylläpitäjä. Vahva kasvu sitoo paljon hiiltä ja tuottaa raaka-aineita, joilla voidaan korvata uusiutumattomia, fossiilisia raaka-aineita, jotka ovat ilmastonmuutoksen syyllisiä. Siksi kesäisen metsän kasvun ihmettä on syytä sekä ihailla ja vaalia.

Tehokkainta kasvu on nuorissa hyvin hoidetuissa metsissä. Juuri nyt uutta puuta ja sitä kuuluisaa hiilivarastoa kertyy suomalaismetsiin yli miljoona kiintokuutiometriä vuorokaudessa. Tämän kiivaimman metsänkasvun aikaan saatiin maahan uusi hallitus, joka ohjelmansa toteuttamiseen tarvitsee tätä kasvua yhä enemmän.

Ehkä koskaan eivät metsäasiat ole olleet yhtä paljon politiikan ytimessä kuin tänä keväänä. Hakkuutasot, metsänhoitomenetelmät ja suhtautuminen uusiin investointeihin jakoivat puolueita. Voin tunnustaa, että heti vaalien jälkeen myös minua hermostutti, mitä tuleman pitää.

Hallitusneuvotteluissa metsänomistajien edunvalvojan erityishuomio suuntautui ilmiöpöytään "Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi". Vasemmistoenemmistöistä hallitusta rakennettaessa painotimme vahvasti myös verotusta ja omaisuuden suojaa.

Hallitusohjelmaa voi luonnehtia jännitteistä huolimatta metsänomistajan näkökulmasta positiiviseksi. Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n keskeiset metsätavoitteet tulivat huomioiduksi. Metsien käyttöä ei rajoiteta. Vaalipuheista huolimatta metsänomistajien verotus ei kiristy eikä yrittäjävähennystä tai metsälahjavähennystä poisteta. Hallitusohjelmassa lukee myös selkeästi, että Rinteen hallitus ei ulota kiinteistöveroa maa- ja metsätalousmaahan.

Metsiensuojeluun ja monimuotoisuuden turvaamiseen luvataan lisää rahaa, mutta se tapahtuu metsänomistajien vaalitavoitteen mukaisesti vapaehtoisen METSO-suojelun kautta. Samoin käy kiistellyn soidensuojelun kanssa. METSOn toimintaperiaate laajennetaan myös sinne. Tärkeää on metsäalan kehityksen kannalta se, että hallitusohjelma toivottaa uudet teolliset investoinnit tervetulleiksi eikä rajoita puun käyttöä. Biokaasuohjelma, infraan ja myös alempiasteiseen tiestöön ja koko maan laajakaistayhteyksiin panostavat kirjaukset tukevat biotaloutta.

Hallituksen syntymisestä huolimatta vauhtia ja vaarallisia tilanteita tullaan varmasti näkemään. Viiden hallituspuolueen keskinäinen luottamus- ja arvopohja eivät ole yhtä lähellä kuin toisiaan kuin Sipilän hallituksessa oli. Metsänomistajat saavat seurata tarkasti Rinteen hallituksen työskentelyä. Avainkysymys on, kestääkö toiveiden varaan rakennettu talouspolitiikka maailmantalouden kuopat? Politiikantekotaito myös hallituksen sisällä taitaa palata arvoonsa. Siitä voi olla lähes varma, että kun kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion mailla tulee eduskunnan käsittelyyn, on hallituksen sisällä isommat jännitteet, kuin konsanaan opposition ja hallituksen välillä.

Hallitusratkaisusta riippumatta metsien kasvua kannattaa hoitaa. Metsänhoitoyhdistyksestä saa metsänomistajalähtöistä ammattiapua niin puukaupan kilpailutukseen, metsänhoitoon kuin omaisuusjärjestelyihin. Sekin kannattaa muistaa, että metsätiloilla on hyvä kysyntä. Metsätilasta voi myös luopua, jos alkukesän kasvun ihmeestä hiilinielusta ei syystä tai toisesta jaksa pitää huolta.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.