Huoltovarmuuta ei oteta vakavasti sähköistyvässä Suomessa

MIELIPIDE   |  KESKISUOMALAINEN  |   MIKKO TIIROLA   |   https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/9190967

Pitkät vähätuuliset pakkasjaksot ovat muuttuvassakin ilmastossa meidän leveysasteillamme mahdollisia kuten kuluva talvi on osoittanut. Ukrainalaiset kokevat paraikaa sähköinfraan tehtävien iskujen karmeat vaikutukset. Tuntuu, että huoltovarmuuskysymyksiä hyökkäyssotaa käyvän Venäjän naapurissa ei oteta sähkön varaan rakentuvassa Suomessa riittävän vakavasti. Sähköistymisen huumassa luonnonsuojeluliitto, ilmastopaneeli ja vihervasemmiston poliitikot ovat vaatineet puun energiakäyttöä verolle vähentääkseen uusiutuvan puun käyttämistä energiantuotannossa ja edistääkseen polttoon perustumattoman sähkön tuotantoa. Nämä esitykset ovat vastuuttomia.

Uusiutuvan sähköntuotannon investoinnit painottuvat pohjoiseen ja läntiseen Suomeen, mutta kulutus eteläisimpään Suomeen. Kansalaiset vastustavat tuulivoimarakentamista väkirikkaan etelän kunnissa. Siksi valtion omistamalla kantaverkkoyhtiöllä (Fingrid) on noin viiden miljardin euron investointisuunnitelmat rakentaa 3800 kilometriä uusia johtokäytäviä läpi metsäisen Suomen seuraavalla kymmenvuotiskaudella. Tästä metsäkadosta ei tunnu olevan huolissaan kuin maitaan pakkolunastuksiin menettävät maanomistajat etujärjestöineen.

Ruotsissa sähkön hinnoittelu sisältää neliportaisen alueellisen porrastuksen. Sähkö on halvempaa pohjoisessa, missä tuotantoa on enemmän ja kalliimpaa etelässä, jossa pääosa kulutuksesta on. Tällä ruotsalaiset pyrkivät välttämään uusien siirtoyhteyksien tarvetta. Meillä hinnoittelualueita ei ole eikä niitä ole edes esitetty. Siksikö, että sähkön siirrolla tehdään businesta, eikä siirron tuotosta tarvitse edes maksaa maanomistajille ja siksikö että edes ympäristöjärjestöjä tunnu kiinnostavan tämä metsäkato?

Pidän erikoisena, että ei edes sähkösyöppöjen datakeskusten sijoittelun suhteen yhteiskunnallista keskustelua ole käyty. Ylivoimainen enemmistö Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevista 45 datakeskushankkeista on aivan eteläisimmässä Suomessa. Ruotsissa kaikki datakeskushankkeet ovat pohjoisessa. Olisi kohtuullista, että hallitus, joka on luvannut datakeskushankkeille sähköveroluokan korotuksen vuoksi kymmenien miljoonien investointitukia, rajaisi tuet eteläisimmän Suomen väkirikkaiden maakuntien ulkopuolelle.

Sähkön käytön arvioidaan lisääntyvän seuravan kymmenen vuoden aikana jopa puolitoistakertaiseksi nykyisestä. Datakeskusinvestointien lisäksi kemian ja terästeollisuuden prosessit siirtyvät fossiilisista polttoaineista sähköön, kaukolämmön tuotannossa puun poltosta siirrytään lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin ja liikenteessä sähköautoihin.

Uusiutuvaa sähköntuotantoa ja sen siirtokapasiteettia tarvitaan kyllä lisää, mutta tolkkua se vaatisi. Poliittinen ohjaus haittavaikutusten hillitsemiseksi on vihreän siirtymän nimeen vannovassa yhteiskunnassa jäänyt aivan liian vähäiseksi. Sille olisi poliittista tilausta. Siitä kiittäisi niin huoltovarmuus, valtiontalous kuin ympäristö ja se olisi myös aluepoliittisesti oikeudenmukaisempaa.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. 

Petäjävesi