Hyväntahtoisia hölmöjä

18.12.2024

METSÄNOMISTAJAN ÄÄNITORVI | KOLUMNI
Filosofi Voltairen suuhun pantu sitaatti "paras on hyvän pahin vihollinen" sopii hyvin kuvaamaan EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia.

Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin Helsingissä, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.

Kallion tutkimusryhmä on laskenut sen, mitä EU:n tavoittelemat metsien käyttöä supistavat toimet (LULUCF ja biodiversiteettistrategia) merkitsevät maailmalaajuisesti. He kuvaavat asiaa hakkuuvuoto -termillä. Kaksi kolmannesta EU-alueen ja Norjan vähenevistä hakkuista korvautuisi hakkuiden lisääntymisenä muualla maailmassa. Eikä tässä vielä kaikki. Isoa osaa hakkuuvuodon loppuosasta korvautuisi fossiilisilla tuotteilla, joiden käytöstä pitäisi päästä eroon.

Tutkimusraportin mukaan EU:n päättämät ilmasto- ja monimuotoisuuspolitiikkatoimet siirtävät hakkuita maihin, joissa keskimäärin 1) uhanalaisten lajien osuus maan lajistosta on suurempi, 2) suojelualueita on suhteessa vähemmän, 3) suojelualueiden edustavuus on heikompi, 4) monimuotoisuudelle tärkeät alueet ovat puutteellisemmin katettuja suojelualeilla, 5) tärkeiden elinympäristöjen suojelussa ollaan kauempana kansainvälisistä tavoitteista, 6) pienempi osuus metsistä on sertifioinnin piirissä, 7) hallinto on heikompaa ja 8) myös metsäkato on ollut suurempaa.

Voiko tätä selvemmin osoittaa? Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, että olemme Euroopassa hyväntahtoisia hölmöjä, ellemme kykene muuttamaan kurssia. Ilmastonmuutosta emme saa hillittyä suojelemalla metsiämme epävakaiksi hiilivarastoiksi, jotka lämpenevässä ilmastossa ovat alttiimpia tuhoille ja paloille. Meidän pitäisi vahvistaa metsien kasvua ja tuottaa enemmän puutuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita ja estää hakkuuvuodon syntymistä.

Sama koskee luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. MTK:n tutkimuslaitoksilta tilaaman luonnon monimuotoisuustiekartan mukaiset kohdennetut luonnonhoitotoimet talousmetsissämme vahvistuvan puuntuotannon ohessa ehkäisisivät globaalia monimuotoisuuskatoa paljon tehokkaammin kuin laajat maakunnalliset suojelualueiden lisäämiset, joita Luontopaneeli esittää.

Toivon, että luonnon- ja ilmastonsuojelusta kaikkein eniten huolta kantavat kansalaiset ja järjestöt pysähtyisivät miettimään Kallion tutkimusryhmän tuloksia. Planetaarisia ongelmia ei ratkaista täydellisyyteen pyrkivillä toimilla kotimaassa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.