Hyvinvointialueella ratkaisujen kevät

PETÄJÄVESILEHTI | NÄKÖKULMA

Petäjävedelläkin keskustelunaiheeksi on noussut hyvinvointialueen viranhaltijoiden esittämä sote-palveluverkon karsimisesitys. Petäjäveden sote-kivijalkapalveluiden lakkauttaminen on toisessa vaihtoehdossa mukana.

Syy palveluverkon karsimisesitykseen johtuu hyvinvointialueen yli sadan miljoonan euron alijäämästä, jota maan hallitus velvoittaa sopeuttamaan liian nopeassa tahdissa. On totta, että Keski-Suomessa asukasta kohti suhteutettu alijäämä on kaikista hyvinvointialueista suurimpia ja hyvinvointialueen on pakko tehostaa toimintaansa. Nyt annettu esitys tekee sitä kuitenkin väärillä painotuksilla. Koko sote-uudistuksen päätavoite on ollut se, että kalliista ja yhä paisuvasta erikoissairaanhoidon tarpeesta pitäisi toimivilla peruspalveluilla pystyä säästämään, kun nämä toteutettaisiin samassa organisaatiossa. Tätä ei virkamiesesitys tee. Hyvinvointialueen kulut ovat noin 1200 miljoonaa euroa ja virkamiesten nyt esittämistä toimista arvioidaan tulevan laskennallisesti vain 17 miljoonan euron säästöt. Se on 1,5 prosenttia menoista.

Pelättävissä on, että kyseessä olisi näennäissäästö. Virkamiesten esittämä sote-keskusten puolittaminen heikentäisi peruspalvelujen saatavuutta ja lisäisi viiveellä muutenkin kasvavaa ja kallista erikoissairaanhoitoa. Sote-asemien raju vähentäminen johtaisi valtion menojen kasvamiseen, koska valtio maksaa lisääntyvät Kela-kyydit.

Toki taloutta pitää laittaa kuntoon. Hallituspuolueille pitää antaa poliittista painetta, jotta sopeuttamiselle annetaan enemmän aikaa Tarvitaan lakimuutos Kela-kyytien rahoituksen ja hyvinvointialueiden rahoituksen yhdistämiseksi, jotta palveluverkon harventamisen todelliset kustannukset tulisivat näkyviksi. Hallituksen olisi aktiivisesti lakimuutoksilla haettava keinoja erikoissairaanhoidon kustannusten leikkaamiseksi. Myös hyvinvointialueen johtamista pitäisi tarkastella kriittisesti. Nyt on liikaa päällikköä päällikön päällä.

Uskon, että hyvinvointialueella voidaan karsia kuluja tehostamalla sote-kiinteistöjen käyttöä – turhat neliöt ja kiinteistöt pois. Kaikkein pienimmillä paikkakunnilla, jossa lääkäreitä ei ole ollut saatavilla ja jonne kalliita keikkalääkäreitä on jouduttu ostamaan, toimintaa voisi sote-keskuksen sijaan jatkaa hoivapalveluyksikön yhteydessä sairaanhoitajavetoisesti toimiva sote-piste. Siihen kytketty sairaanhoitaja-avusteinen etälääkäripalvelu tarjoaisi peruspalvelun. Etä- eli digipalveluiden tarjontaa pitää myös lisätä. Fiksua olisi kuitenkin kysellä ihmisiltä, ketkä haluaisivat ensi sijassa digipalveluiden piiriin. Olisin itse esimerkiksi sellainen. Silloin se vapauttaisi resurssia niille, joilla ei ole kyvykkyyttä etäpalveluiden itsenäiseen käyttöön. Lääkäripulaan voisi auttaa eläinlääkäristä tutun ammatinharjoittajamallin mahdollistaminen.

Petäjävetisten kannattaa vaikuttaa suoraan hyvinvointialueen tarjoamiin osallistumiskanaviin. Kaikilla keskisuomalaisilla on mahdollisuus osallistua palveluverkon kommentointiin 23.3. asti osoitteessa otakantaa.fi, hyvinvointialueen sote-asemilla 15.3. asti sekä asukastilaisuuksissa, joita järjestetään seuraavilla paikkakunnilla: Saarijärvi, Konnevesi, Jämsä, Keuruu, Jyväskylä ja Pihtipudas. Osaa tilaisuuksista voi seurata myös etänä. Tämän lisäksi palveluverkkosuunnitelmasta voivat esimerkiksi järjestöt antaa lausunnon lausuntopalvelu.fi:ssä.

Alkukesästä tehtävään poliittiseen päätökseen on mahdollista vielä vaikuttaa. Siksi kannattaa vaikuttaa myös poliittisesti eri valtuustoryhmiin. Keskustan vaalilupaus on lähipalveluiden puolustaminen. Siksi Keskustan edustajat hakevat virkamiesesitykselle lähipalvelujen rapautumista estäviä vaihtoehtoja. Toivottavasti saamme sille riittävästi tukea. Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko (sd.) kertoi virkamiesesityksen olevan kuin "omasta kynästä". Se tarkoittanee, että tarvitsemme paljon kuntalaisten tukea ja vaikuttamistyötä, jotta kelkka kääntyisi.

Mikko Tiirola

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuutettu

Kuivasmäki