Ilmasto-oppiin Pudasjärvelle

Etelämantereen ikijäätikköä tutkineet brittitutkijat kertovat, että maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä suurempi kuin kertaakaan 800 000 vuoteen. Se ennustaa kiihtyvää ilmastonmuutosta, nälänhätää ja pakolaisaaltoja. Pariisin sopimuksessa lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintään vuoteen 2050 mennessä. Suomi on sopimuksessa mukana osana EU:n päästövähennysvelvoitetta. EU:n sisällä taakkaa jaetaan erilaisilla kriteereillä mm bruttokansantuotteen perusteella. Suomella päästövähennysvelvoite on kovimmassa kategoriassa. Ei tässä mitään. Näistä Suomi selviää ja kolikon toinen puoli on se, että samalla meidän on päästävä eroon tuonti öljystä ja kivihiilestä - oikeista ilmastonmuutoksen syistä.

Pudasjärveläiset voivat olla ylpeitä työstään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hirsipääkaupungin massiivipuurakentaminen on A luokan ilmastopolitiikkaa. Puurakennuksen pitkäaikaisen hiilivaraston tunnustavat jopa lisähakkuita vastustavat ympäristöjärjestöt, jotka tosin eivät halua tunnustaa sitä, että isoja tukkeja ei saa, ellei metsiä hoida ja harvenna. Ja nämä tukinkasvatuksen sivutuotteet on järkevää käyttää fossiilisia muoveja, tekokuituja ja polttonesteitä korvaaviksi tuotteiksi. Pudasjärven kaupungin johto voisi oikein hyvin kutsua Vapaavuoren ja Sinnemäen ilmasto-oppiin Hirsikampukselle ja puulla lämpiävään lämpövoimalaan. Helsinkiläiset kun tuppaavat opettamaan muuta Suomea, vaikka itse lämmittävät hiilellä ja rakentava betonista.

Mutta voidaan Pudasjärvelläkin vielä parantaakin. Liikennesektori käy edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Oma biokaasulaitos ja biokaasun tankkausasema voisi olla seuraava tavoite Pudasjärvellä. Laitos kannattaisi sijoittaa valtatien varteen. Pudasjärvellä on biokaasuksi soveltuvaa raaka-ainetta sekä metsissä, pelloilla että vesistöissä. Lisäksi yhdyskunta- ja teollisuusjätettä tulee merkittäviä määriä. Autokannan muuntaminen biokaasuahyödyntäväksi on paljon edullisempaa kuin uusien sähköautojen hankkiminen. Biokaasuketjut toisivat myös työtä ja yrittäjyyttä paikkakunnalle.

Me tiedämme, että biotalous, siis uusiutuvien luonnonvarojen käyttö, olisi paras vastaus ongelmaan myös koko EU:lle. Puun, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ja josta voi valmistaa fossiilisia korvaavia tuotteita, pitäisi olla kaikille oivallisin ratkaisu. Mutta EU politiikassa näin ei ole. Puusta ja metsästä ollaan tekemässä EU:ssa ongelma. Miksiköhän?

Ympäristöjärjestöillä on iso vaikutusvalta EU komissiossa. Ne haluavat edelleen vain lisätä metsien suojelua, eivätkä ota huomioon, että mikäli metsiä ei hyödynnettäisi EU:ssa, se tehtäisiin muualla. Harmittavasti osa suomalaisistakin europarlamentaarikoista edustaa tätä ympäristöpopulismia. Pienellä maalla ei tähän olisi varaa. Voi voi Pietikäistä (kok), Hautalaa (vihr), Ruohonen-Lerneriä (ps) ja Kyllöstä (vas)! Isot jäsenmaat ajavat vahvasti omia kansallisia etujaan. Faktat sivuutetaan aina kun tarkoitus vaatii. Saksa ja Puola saavat edelleenkin tuprutella hiiltä. Kuvaavaa on, että yksi ainoa hiilivoimala - Belschlatow Puolassa - päästää hiiltä ilman yli kolme kertaa enemmän kuin koko Suomen liikennesektori. Näyttää siltä, että EU on laittamassa Suomen maksumieheksi, kun me pyrimme pelastamaan ilmastoa lisäämällä puun käyttöä. Pääministeri Sipilälle, komissaari Kataiselle ja europarlamentaarikoilla on kova työ päästä edes nollaratkaisuun, vaikka Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia maamme kaikista hiilipäästöistä, kun koko Euroopassa luku on 7%.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.