Iltamapuhe mhy Etelä-Savon metsäiltamissa Syvälahden lavalla
Hyvää iltaa mhy Etelä-Savon metsäiltamaväki!
Mukava oli jälleen ajaa naapurimaakunnan puolelta Etelä-Savoon. Haluan kiittää ja onnitella Mhy Etelä-Savoa eturivin mhy-toiminnan kehittämisestä. Monilla mittareilla juuri Etelä-Savossa ollaan metsänomistajan näkökulmasta maan kärkeä.
Mietin ajaessani hyviä ja huonoja metsäuutisia. Hyviä on meillä Suomessa aika paljon enemmän kuin huonoja – vaikka suomalaisessa uutisoinnissa se ei aina siltä tunnu. Metsällä on arvoa, puukauppa käy markkinaehtoisesti, metsänhoitoyhdistystoiminta on ainutlaatuista maailmassa, metsät ovat terveitä ja metsänomistajan päätösvaltakin oman omaisuutensa käytöstä on vahvaa. Maailman mittakaavassa asia on toisin. Isoja, huonoja uutisia on oikeasti paljon, olipa kyse sademetsistä, aavikoitumisesta tai tuhoista. Esimerkiksi Kanadassa on palanut tänä vuonna jo Itä-Suomen kokoinen alue metsiä. Pari vuotta sitten siellä paloi melkein koko Suomen metsäpinta-alaa vastaava ala metsämaata. Kesän iltaruskoissa olemme Suomessakin nähneet Kanadan savujen vaikutukset. Espanjassa on palanut tänä vuonna maastoa Uudenmaan kokoisella alueella. Meillä Suomessa syttyi myös kymmeniä metsäpaloja ennätyksellisen pitkän helleputken aikana, mutta meillä ne pysyvät hallinnassa. Sille on syynsä! Metsällä on Suomessa arvoa ja se on satojentuhansien tavallisten suomalaisten omistamaa. Metsien rakenne on siksi mosaiikkimaisempi, mutta myös pitkään harjoitetun avohakkuuseen perustuvan metsien uudistamisen vuoksi. Kuviorajoja on paljon, johon alkanut palo saadaan rajattua. Ja jos palo syttyy, on meillä varsinkin lomakausina paljon asutusta runsaan loma-asutuksen vuoksi maaseudulla. Metsätieverkosto on tiheämpi, kuin missään päin maailmaa. Sammutustilanteessa se auttaa sekä kaluston kuljettamisessa että palokatkojen aikaan saamisessa.
Meillä uutisoidaan huonoja metsäuutisia suhteettomasti ja eniten pääkaupunkiseudun mediasta, mutta monesti ne eivät vastaa arkitodellisuutta. Hesarin otsikko Luontopaneelin raportin julkistuksen jälkeen hätkäytti minua erityisesti. Otsikko väitti, että 70 prosenttia Suomen luonnosta on tuhoutunut. Sehän on oikeasti valeuutinen, mutta niin se uutisoitiin. Moni meistä muistaa 70-luvun metsänhoitokäytännöt. Silloin soita ojitettiin vetämällä happamia vesiä suoraan puroihin, satojen hehtaarien avohakkuita ilman säästöpuita ja suojavyöhykkeitä, tehtiin syväaurauksia rinteisiin ja levitettiin vesakkomyrkkyjä jopa lentokoneella. Nyt kaikki nuo ovat olleet jo pitkään historiaa. Nyt teemme luonnonhoitotoimenpiteitä joka kuviolla ja täälläkin mhy Etelä-Savo on palkannut metsänomistajajäsentensä käyttöön erillisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan. Ympäristötukisopimuksia tehdään ja Metso-kohteisiin on jatkuvasti jonoa ja MTK kehittää luontoarvomarkkinan kauppapaikkaa. Hyviä uutisia meillä on, mutta halutaanko niitä kuunnella? Metsäradio on haudattu ja tilalle tullutta Metsien Suomi sarjaa toimitetaan luontotoimittajien voimin. Toisinkin voisi olla. Meidän hyville uutisille soisi löytyvän enemmän tilaa. Sen eteen myös me metsänomistajina voimme tehdä enemmän. Haastan meitä kaikkia osallistumaan rakentavaan metsäkeskusteluun entistäkin aktiivisemmin.
Hyvä metsäiltamaväki!
Hyviä uutisia olemme saaneet eduskunnasta, jossa on tehty kaksi merkittävää MTK:n edunvalvonnan pitkäaikaista vaikuttamista vaatinutta lakiuudistusta. Metsävähennysprosentin korotus 75 prosenttiin astuu voimaan vuoden 2026 alusta. Se koskee kaikkia luonnollisten henkilöiden ja luonnollisten henkilöiden enemmistöomistamien yhteismetsien vastikkeellisesti vuodesta 1993 tekemiä metsätilakauppoja. Se keventää luonnollisten henkilöiden ja yhteismetsien verotusta noin 30 miljoonaa euroa vuositasolla. Siinä on konkreettinen peruste makaa järjestön jäsenmaksua seuraavat vuosikymmenet. Se . prosentin korotus vahvistaa kotimaista perhemetsänomistusta suhteessa kasvaneeseen ylikansalliseen rahasto-omistukseen – siksi se on isänmaallinen ja myös turvallisuuspoliittisesti viisas lakimuutos. Se on fiksu metsäpoliittinen ratkaisu. Se helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Se parantaa aktiivisen sukupolvenvaihdoksen verotuksellista houkuttelevuutta perintöön verrattuna. Siksi se vähentää metsätilojen pirstoutumista ja perikuntien muodostumista.
Metsävähennysprosentin korottamista on kritisoitu lahjaksi metsänomistajalle. Sitä se ei ole. Jos metsänomistaja myy hankkimansa metsätilansa muuhun kuin luonnonsuojelutarkoitukseen muulle kuin lähisukulaiselle tai ei liitä metsätilaansa luonnollisten henkilöiden enemmistönä omistamaan yhteismetsään, joutuu hän tulouttamaan käyttämänsä metsävähennyksen luovutusvoittoverotuksessa. Tämä yhteismetsän liittämisvaihtoehto kannattaakin pitää mielessä. Yhteismetsään liittymisessä on rahastokauppaan verrattuna etuja, sillä varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa ei peritä eivätkä käytetyt metsävähennykset tuloudu verotuksessa. Myöskään toimitusmaksua ei peritä kiinteistötoimituksista, kun metsätila liitetään yhteismetsään. Koska yhteismetsä on verovelvollinen, ei metsänsä yhteismetsään liittänyt osakas maksa veroa yhteismetsän tulosta saamastaan osuudesta. Laajenemisesta kiinnostuneita yhteismetsiä on eri puolelta Suomea. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsänhoitopalveluihin ja puukaupan kilpailutukseen tukeutuva Etelä-Savon yhteismetsä on hyvä vaihtoehto.
Hyvä metsäiltamaväki!
Se toinen yli vuosikymmenen MTK:n edunvalvonta-agendalla ollut lakiuudistus on lunastuslaki. Uudistettu lunastuslaki astui voimaan tämän kuun alusta. Lunastuksista maksetaan jatkossa käyvän arvon sijasta markkina-arvon mukainen korvaus. Laki edellyttää, että markkina-arvo määritetään luotettavalla menetelmällä ja sen tulee johtaa lunastustapauksessa omaisuuden korkeimpaan arvoon. Lisäksi lunastustoimituksissa määrättäviin korvauksiin tullaan lisäämään kiinteä 25 prosentin korotus ja laista kumottiin kaavoituksesta johtuvat arvon leikkaamista koskevat säännökset. Perustuslakivaliokunta otti lunastuslain käsittelyn yhteydessä historiallisen kannan omaisuuden suojan tärkeyden puolesta. Tätä voi pitää erityisen merkittävänä, kun lakia tullaan käytännössä soveltamaan. Uskon myös, että maanomistajille perustuslakivaliokunnan lausunnolla on iso merkitys myös muun tulevan lainsäädäntötyön valmistelussa – tähän tulemme etujärjestönä vetoamaan.
Lunastuslain uudistuksen yksi keskeinen tavoite oli parantaa maanomistajien neuvotteluasemaa ja tämä on nyt yksi paikka, jossa pitää myös neuvottelukulttuurin kehittyä. Nyt on tärkeää, että metsänomistajat laskevat aina onko kannattavampaa tehdä sopimus puuston poistosta vai jättää sopimus tekemättä ja odottaa lunastustoimikunnan näkemystä puuston markkina-arvosta lisättynä 25 %:n korotuksella. Tilanteet vaihtelevat ja veroseuraamukset myös ovat erilaisia erilaisissa tilanteissa. Joka tapauksessa lakimuutos parantaa maanomistajan neuvotteluasemaa ja sitä kannattaa käyttää. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Energiateollisuuden kannattaisi omaehtoisesti oivaltaa lain muutoksen vaikutukset ennakkohaltuunottosopimusten puustohinnoittelusta. MTK:n ja Energiateollisuuden välistä suositussopimusta sähkölinjojen rakentamista ollaan neuvottelemassa uudelleen, eikä uudelle sopimukselle tietenkään löydy edellytyksiä, jos lakimuutoksen seurauksia ei haluta linjoja lunastavissa sähköyhtiöissä tunnustaa.
Valitettavasti uudistettu lunastuslakikaan ei vielä yksin ratkaise sähkönsiirtolinjojen ryöstöhintaista lunastamista. Näilläkin seuduilla on merkittäviä sähkönsiirtolinjahankkeita (Harjulinja) meneillä ja siirtolinjalunastukset koskettavat ylivoimaisesti suurinta maanomistajajoukkoa. Nykyinen siirtolinjojen lunastuskorvausten määrittely jakaa tuulivoimahankkeiden kohteena olevat maanomistajat kahteen leiriin. Tuulipuiston alueella saadaan metsätalouden tuottoihin verrattuna korkeita markkinaehtoisia tuottoja, mutta suuria häviäjiä ovat he, joiden maat lunastetaan summa-arvo menetelmään perustuen sähkölinjoja varten.
25 prosentin lunastuskorvauksen korotus ei muuta tilannetta, ellei arvonmäärityksen juurisyitä korjata. Siirtolinjat energiapuistosta kantaverkkoon ovat kiinteä osa energiapuiston kokonaisuutta. Eihän kukaan rakentaisi puistoja ilman siirtolinjoja. Siksi siirtolinjojen maa-alueiden markkina-arvo pitäisi johtaa suoraan tuuli- ja aurinkopuistosissa vapaaehtoisesti solmituista sopimuksista. Jotta energiapuistojen maanvuokrien markkinahinnoista saataisiin tietoa, pitäisi Tilastokeskus velvoittaa keräämään tilastoa maksettavista korvauksista, joista markkinahinta siirtolinjojen lunastuskorvauksiin voitaisiin johtaa.
Hyväksyessään lunastuslain uudistuksen, eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii voimansiirtolinjojen lunastamisesta määrättäviä korvauksia koskevaa selvitystä. Sillä on kova kiire, kun vihreän siirtymän hankkeita suunnitellaan joka puolella ja kantaverkko vahvistetaan. Oikeusministeriö selvitystyö jakaantuu kahteen osaan. Metsäalueiden arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä ja metsämaasta maksettavia korvauksia koskeva käytäntö selvitetään oikeusministeriössä virkatyönä yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa. Toiseksi oikeusministeriö on luvannut asettaa selvityshenkilön arvioimaan, kuinka lunastuskorvauksissa voitaisiin ottaa huomioon se hyöty, joka sähkölinjan rakentamisesta sähkölinjan omistajalle koituu. Tietojeni mukaan tätä selvityshenkilöä ei ole vieläkään asetettu, vaikka jo ennen kesälomakautta asian piti olla selvä. Siirtolinjoja koskevan korvaussääntelyn esityksen pitäisi pian olla jo eduskunnassa, mutta edes esitystä edeltävästä selvityksestäkään ei ole kuulunut mitään Toivottavasti viivästyksessä ei ole kyse poliittisista lehmänkaupoista. Ilman siirtolinjakysymyksen oikeudenmukaista ratkaisua lunastuslain uudistuksesta jää hapan sivumaku.
Hyvät metsänomistajat!
Suurpetojen kannanhallinta on edelleen valitettavassa umpikujassa. Ruotsissa ja Virossa direktiivilajeja metsästetään kannan hallitsemiseksi ja ihmisarkuuden ylläpitämiseksi, mutta meillä ei. Tätä on vaikea käsittää. Hallitus ei onnistunut vieläkään löytämään väylää totuttamaan hallitusohjelman kirjauksen kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamiseksi. Maaseudulla asuville, kotieläintuottajille ja metsässä työskenteleville metsänomistajille metsäammattilaisille ihmisarkuuden menettäneet suurpedot ovat koko ajan kasvava ongelma. Keväällä metsästyslakiin tehdyt muutokset olivat oikeansuuntaisia, mutta eivät riittäviä. MTK teki aktiivisesti useita esityksiä nykyistä perusteellisemmasta lakiremontista, mutta hallituspuolueet eivät niihin tarpeeksi topakasti tarttuneet – ainakaan toistaiseksi.
Valitusoikeuksien uudelleen määrittely on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätöntä. Lainsäädäntöön tarvitaan nykytilanteeseen muutosta niin valitusoikeuksiin kuin täytäntöönpanokieltojen soveltamiseenkin. Valitusten käsittely tulisi säädöspohjaisesti velvoittaa kiireellisen käsittelyn piiriin tai niin, että myönnetyt luvat saisi käyttää ja valituksen perusteet tutkittaisiin vain tulevia lupaprosesseja ohjaaviksi. Eihän ole oikein, että yksittäisellä ulkopuolisen tahon (aiheellisella tai aiheettomalla) valituksella pystytään kokonaan estämään yhteiskunnassa välttämättömäksi katsotun ja lähes yksimielisesti hyväksytyn tavoitteen toteutuminen.
Karhut ja sudethan eivät taimikoita syö, mutta etujärjestönä katsomme, että hirvieläinten kannanhallinta tulee hoitaa kiväärin kiikarin takaa ja uudistamalla hirvieläinten kannanhallinnan perusteena olevia kantatavoitteiden asetantaa niin, että maanomistajien yli ei voitaisi alueellisissa riistaneuvostosissa kävellä.
Hyvät metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenet!
Vaikka hyviä lakiuudistuksia on saatu läpi, ei etujärjestöltä työt ole loppumassa. Ei sinne päinkään. EU:n sääntelyhimo, ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano, ilmastolaki, luontoarvokauppa, yksityistierahoitus, pesimäaikaiset hakkuut, raakkupurojen varsien ja petolintujen pesien ympäristön harmaa suojelu teettävät työtä. Uskallan sanoa, että metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulle saa vastinetta myös oman yhdistyksen työn lisäksi. Metsänhoitoyhdistysten puukaupan kilpailutus on parasta markkinaedunvalvontaa, mitä koko MTK-järjestössä tehdään. Ilman sitä kaikkien metsänomistajien puusta saama hinta olisi huonompi ja juuri nyt puukauppatarjouksissa on erityisen suuria eroja. Puumarkkina on paikallista eikä puukauppaa fiksu metsänomistaja tee ilman, että selvittää omalta mhy-asiantuntijalta paikallisen markkinatilanteen.
Niin ja fiksu metsänomistaja muistaa puukaupassa aina pistää ruksin metsäsäätiö-maksulle. Sehän tarkoittaa sitä, että kun ruksin piirtää puukauppasopimukseen ja lahjoittaa kaksi prosentin kymmenystä puukaupan tuloista metsäsäätiön käyttöön, sitoutuu puuta ostanut yritys maksamaan toisen 0,2 prosenttia. Näin kerätään puukaupoista yhteensä pari miljoonaa euroa, jotka Metsäsäätiön hallitus jakaa metsäalaa edistävään lapsi- ja nuorisotyöhön, vaikuttajaviestintään (metsäakatemiat), tutkimushankkeisiin, puun käytön edistämiseen ja nykyisin myös luonnonhoitohankkeisiin.
Hyvät metsänomistajat!
Iltamapuheen lopuksi haluan vielä kannustaa, että omien metsien hoidossa kannattaa olla aktiivinen. Se tarkoittaa luonnonhoitoa, ilmastoteko, kuntoilua ja hyvää mieltä. Minä kannustan myös omatoimiseen metsien hoitoon. Raivaussaha on oivallinen personal trainer. Tänä kesänä minulla oli neljä 16-17 vuotiasta nuorta palkattuna kaveriksi taimikonhoitotöihin. Laskin, että kesän aikana kertyi meille yhteensä lähes tuntia ennakkoraivausta, taimikonhoitoa ja varhaisperkausta. Helleviikoilla nuoret miehet tulivat meille jo klo viideksi ja sahasimme kuusi tuntia päivässä. Isännän kunto näytti olevan enemmän koetuksella kuin poikien. Voin sanoa, että nuorisossa on toivoa. Raivaussaha on parempi ilmastoahdistuksen lääke kuin elokapinointi.
Oivallista metsäiltamaa!
Muistetaan kilpailuttaa puukaupat ja hoitaa tai hoidattaa taimikot!