ILTAMAPUHE MHY KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI METSÄILTAMISSA 2.8.2014
Vartiaisen teesit myrkkyä biotaloudelle
Valtioneuvosto tavoittelee biotalouteen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja Suomesta biotalouden mallimaata. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen ajatukset keskittävästä metropolipolitiikasta lyövät korville tätä tavoitetta.
Vartiainen esittää Suomen Kuvalehdessä, että tulevaisuus on metropolien eikä kaikkia alueita kannata kehittää. Valtioneuvosto kuitenkin tavoittelee biotaloudesta uutta kasvun moottoria.
Maaseudun tyhjeneminen ja valtion keskittämistä tukeva politiikka muodostavat uhan biotalouden kehittämiseen kohdistuviin odotuksiin. Biotalouden raaka-aineet ovat maaseudulla ja tuotantolaitokset eri puolella Suomea. Metsäsektori muodostaa biotalouden perustan. Metsänomistajista yhä useampi asuu etäällä metsätilasta. Mistä löydetään työntekijät pitämään metsät tuottavassa kunnossa, jos koulutus keskitetään metropoleihin? Miten puu saadaan kulkemaan tehtaille, jos liikennepolitiikan panokset suunnataan pelkästään metropoleihin, kyseli MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen iltamissa. - Metsänomistajat odottavat puolueilta vastauksia biotalouden perusteista tulevia eduskuntavaaleja varten. Valtion pitää toimillaan luoda edellytykset metsäteollisuuteen suunniteltujen suurinvestointien toteuttamiseksi, vaati Tiirola.
Merkittävä osa biotalouteen siirtymistä on puurakentamisen ja bioenergian edistäminen. On paradoksaalista, että juuri metropolialueilla nämä tavoitteet ovat kauimpana. Isojen kasvukeskusten kaavoituspolitiikka vaikeuttaa omakotirakentamista ja monessa tapauksessa jopa estää hajarakentamisen maaseudulle. Omakotirakentaminen on puolittunut vuoden 2005 tasosta. Yhdeksän kymmenestä omakotitalosta rakennetaan puusta - kerrostaloista vain muutama prosentti.
Suomen tieverkoston korjausvelaksi arvioidaan 2 miljardia euroa. Biotalous vaatii ympärivuotiset puukuljetukset. Alempiasteinen tieverkko rapautuu vahdilla. Silloille joudutaan yhä useammin asettamaan painorajoituksia. Puun käytön lisääntyminen miljoonilla moteilla, vaatii liikennepolitiikalta panostamista koko maahan, eikä pelkästään metropoleihin.
Biotalous edellyttää hajautettua, tasa-arvoisesti yrityksiä ja kansalaisia palvelevaa yhdyskuntarakennetta. Vartiaisen ajattelu yhteisten panosten entistä voimakkaammasta satsaamisesta keskittävän metropolitiikan tukemiseen voivat kannatusta saadessaan estää biotalouden nousun kansantalouden tukipilariksi, päätti Tiirola.