Itäsuomalaiset - käyttäkää ääntänne!

Karjalainen | Mielipiteet

EU-vaalit eivät ole aikaisemmin kiinnostaneet suomalaisia – ei myöskään metsänomistajia eikä etenkään itäsuomalaisia. 2000-luvun EU-vaaleissa vain neljä kymmenestä on käyttänyt äänioikeuttaan.

Viisi vuotta sitten metsästä elävässä Itä-Suomessa, siis Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä, äänestysaktiivisuus oli yli 19 prosenttia pienempi kuin Helsingin vaalipiirissä. Koko Itä-Suomessa annettiin vähemmän ääniä EU-vaaleissa kuin yksin Helsingin kaupungissa. Helsingin kaupungissa ääniä annettiin yli 273 000, kun Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä yhteensä vain noin 250 000 ääntä. Helsinkiläiset päättävät mepeistämme, vaikka EU:ssa päätetään paljon enemmän maakuntiin ja maaseutuun kuin pääkaupungin arkeen vaikuttavia asioita.

Vaikka metsäpolitiikka ei kuulu EU:lle, on se vihreän siirtymä ohjelmansa kautta suorastaan tehtaillut metsien käyttöön vaikuttavia lainsäädäntöehdotuksia. Ennallistamisasetus, monimuotoisuusstrategia, taksonomia, LULUCF, bioenergian kestävyyskriteerit, metsien valvonta-asetus ja metsäkatoasetus ovat näyttäytyneet metsänomistajille EU:n metsätsunamina.

Nyt kun turvallisuus korostuu Venäjän aggression myötä, on Itä-Suomi siinäkin etuvartiossa. Itäsuomalaisilla on EU-vaaleissa paljon enemmän pelissä kuin helsinkiläisillä.

Liian moni itäsuomalainen on kokenut, että mitä väliä EU-vaaleissa on äänestää, kun Suomesta valitaan vain 15 meppiä, kun koko parlamentti on 720 jäseninen. Näin ei kuitenkaan kannata ajatella. EU parlamentissa ei ole samanlaista ryhmäkuria kuin Suomen eduskunnassa. Kun esimerkiksi metsäasiat ovat suurimmalle osalle mepeistä kaukaisia asioita, pystyy osaava, kielitaitoinen, ahkera ja hyvät verkostot ja avustajat hankkinut metsämeppi vaikuttamaan toisten mielipiteisiin omassa ryhmässä ja valiokuntatyössä. Osaava metsämeppi pyrkii ja pääsee asiantuntemuksellaan oman poliittisen ryhmänsä edustajaksi tärkeisiin valiokuntiin sekä laatimaan lainsäädäntöesityksistä valiokuntaraportteja.

Äänestäjän kannattaa pohtia myös sitä, kenellä puolueiden listoilla on mahdollista päästä läpi. Ehdokkaita Suomessa on 232 ja valitaan vain 15. Puolueet ovat haalineet listoilleen ehdokkaita joka maakunnista, mutta vain harvoilla on mahdollisuutta tulla valituksi.

Toivottavasti EU:n metsätsunami on avannut itäsuomalaisten silmät. Äänestämisellä voimme vaikuttaa, kuinka osaavia metsämeppejä Suomesta valitaan. Metsänomistajia on yli 600 000. EU-vaaleissa ei yksikään puolue ole Suomessa kerännyt yli 400 000 ääntä 2000-luvulla. Kun metsänomistajat saadaan innostumaan käyttämään viisaasti äänioikeuttaan, voimme saada metsätsunamin rauhoittumaan. Se vaatii erityisesti metsästä elävien itäsuomalaisten äänestysaktiivisuuden reipasta kohoamista.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.