Joulukirje 2012
Tiirolan Mikon joulukirje 2012 metsänomistajien edunvalvojille
Hyvää joulua ja kiitokset kuluneesta vuodesta
Puukaupat vaihtuvat kohta joulukuusen metsästykseen. Kirjoittelen tässä Helsingin junassa jo perinteeksi muodostunutta joulukirjettäni.
Muutoksen puhurit puhaltelevat edelleen tuikeina. Euroalueen kriisi painaa vientivetoista talouttamme. Vientiteollisuudesta on kymmenessä vuodessa hävinnyt 100 000 työpaikkaa ja vaihtotaseen 12 mrd euron ylijäämä on kääntynyt miljardien alijäämäksi. Suomalaiset syövät enemmän kuin tienaavat. On erikoista, että kansainvälisillä kilpailukykymittareilla meidän pitäisi olla maailman kolmanneksi kilpailukykyisin kansa. Euroopasta tulee rahaa jopa miinuskorolla turvaan euroalueen kriisiä. Koulutusvertailuissa olemme olleet vuosia piikkipaikalla ja suomalainen infrakin on vielä kilpailukykyistä. Silti Suomeen ei tunnuta saavan investointeja. Kansainvälisissä sijoittajapiireissä puhutaan Suomi -riskistä. Suomessa säädetään jatkuvasti rajoitteita elinkeinotoiminnalle. Meillä kerätään adresseja vaihtotasetta parantavien elinkeinojen kuten turkis- ja turvetuotannon lopettamiseksi. Rikkidirektiivi, dieselveron korotus, kuljetustukien leikkaus syövät viennin kilpailukykyä. Kaavoihin laitetaan jatkuvasti lisää maankäytön rajoitteita ja nyt puuhataan ympäristönsuojelulakiin uutta luontoarvokäsitettä ja suunnitellaan uutta ilmastolakia. Meillä hyrrä pyörii väärään suuntaan. Niin se pyörii koko EU:ssa. Edunvalvonnalle riittää totta totisesti töitä.
Ei tulevaisuus metsänomistajan kannalta ole kuitenkaan ihan näin synkkä. Itsekin ostin velaksi pari sataa hehtaaria metsää vuosi sitten. Hirvituhokorvauksia niistä kesällä hain ja teetin yhdistyksellä toistakymmentä hehtaaria taimikonhoitoa. Optimistisimmat povaavat kuitenkin jo ensi syksylle sahatavarabuumin käynnistymistä Amerikasta ja Kiinasta. Jos maailman talous pyrähtää uudelleen kasvuun, voidaan mennä taas lujasti ylöspäin. Uskon, että puunjalostuksella ja bioenergialla tehdään vielä rahaa suomalaisille metsänomistajille.
Ensi keväänä on hallitusohjelman puolivälin tarkastuksen paikka. Aiomme olla aktiivisesti siinä mukana. Metsien kiinteistöveroa tai metsänomistusmaksua vilkutellaan jo kulisseissa. Me aiomme haastaa päättäjät yrittäjämäisellä metsänomistuksella. Metsäpoliittisen selonteon valmistelu alkaa myös ensi keväänä - kuinka käy kemeran? Metsälain uudistamisessa taistellaan siitä, voittaako elinkeinolähtöisyys vai suojeluvimma. Metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen kannalta ensi vuosi on ratkaiseva. Teollisuus haluaisi puhdistaa yhdistysten taseet ja saada aikaan tilanteen, jossa metsänhoitoyhdistyksiä voisi perustaa suurin piirtein kuka vaan. Uskon, että meidän kannalta keskeiset tavoitteet - jäsenyyden automaattinen jatkuminen, taseiden koskemattomuus ja se, että mhy-laki tarkoittaa vain nykyisiä yhdistyksiä tai niiden johdannaisia - tulevat uudistettavan lain perustaksi. Työtä se kyllä vaatii. Näyttää siltä, että uusi laki astuu voimaan vuoden 2015 alusta ja yhdistysten talouteen se vaikuttaa täysimääräisesti vuonna 2016. Silloin pitäisi yhdistyskentän olla viimeistään iskussa. Tarkoittaako se voimien yhdistämistä? Kannattaa tutustua hyvin pärjäävien yhdistysten toimintaan. Vuoden vaihteen jälkeen yhdistysten lukumäärä painuu 96:een. Mhy -valtuustojen keskeinen tehtävä on rakentaa strategiat uuden lain mukaiseen kuntoon. Jäsenestä huolehtiminen nousee keskeiseen rooliin. Jos jäseneen ei pidetä yhteyttä, äänestää hän jaloillaan. Monipuoliset ja laadukkaat palvelut, edunvalvonta ja jäsenedut nousevat keskiöön.
Kulunut vuosi on vahvistanut entisestään käsitystäni siitä, miten tärkeää on yhtenäinen metsänomistajien edunvalvontaketju aina kuntatasolta Brysseliin saakka. Edunvalvonta erottaa yhdistykset muista palveluntarjoajista. Meidän pitää tehdä lujasti työtä mhy-kentän ja MTK:n rakentamiseksi yhtenäiseksi edunvalvontakokonaisuudeksi. Siinä yhteydenpito ja yhteinen tekeminen korostuvat. MTK:n liittokokous linjasi viime kesänä, että jatkossa mhy:t voivat olla tiiviimmin osa järjestöä. Toivottavasti ensi vuonna saadaan päätös siitä, että metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydellä tullaan jatkossa koko metsänomistajaorganisaation täysivaltaiseksi jäseneksi jäsenetuineen kaikkineen. MTK:ssa ensi vuosi on yhdistysten teemavuosi - yhteisen tekemisen vuosi. Lähtekää mukaan jo aloitustilaisuuksista lähtien.
Haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Olen tavannut useimmat teistä monesti vuoden mittaan. Aktiivista yhteydenpitoa tarvitaan tulevanakin vuonna. Kotipostiini tulevat mhy-lehdet ansaitsevat erikoiskiitokset. Kentän tuntemukset ja tuki ovat tärkeitä, kun linjauksia rakennellaan omaan järjestöön, ministeriöihin, poliitikkoihin ja teollisuuteen. Soitelkaa edelleen aktiivisesti numeroon 044-5384280 tai laittakaa sähköpostia mikko.tiirola@mtk.fi
Nyt on kuitenkin syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin.
Jouluterveisin Petäjävedeltä
Mikko Tiirola
metsävaltuuskunnan pj