Joulukirje 2013

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan joulukirje 2013

Hyvää joulua ja kiitokset kuluneesta vuodesta

Puukaupat vaihtuvat jälleen joulukuusen metsästykseen. Geokätköt on varmaan jo kaikki paikannettu. Kirjoittelen Simonkadulla jo perinteeksi muodostunutta joulukirjettäni metsänhoitoyhdistyksille ja liitoille.

Vaikka Suomen ja Euroopan taloudet takkuavat edelleen taantumassa, on metsänomistajien vuosi ollut hyvä. Oikeastaan hämmästyttävän hyvä. Puukauppa on käynyt vilkkaasti koko vuoden. Metsänhoitoyhdistysten rooli puukaupassa on pysynyt vahvana. Markkinatilanne näyttää myös tulevalle vuodelle hyvältä. Tukkipuumarkkinoiden tilanne näyttää erinomaiselta.

Keiteleen investointipäätös Kemijärvelle oli vuoden positiivisin uutinen. Kylävainio jatkoi heti perään Myllyahon konkurssipesän ostolla. Westas Oy:n syntyminen Lounais-Suomeen ja Versowoodin sahakaupat Vapon kanssa vahvistavat uskoa suomalaiseen sahateollisuuteen. Kuidun suhteen tilanne on vaikeampi. Kuitupuuta ja hakkeita on tarjolla enemmän kuin meillä on kapasiteettia. Tilanne kuitupuumarkkinoilla tuntuu pahenevan sahauksen lisääntyessä. Suomi kaipaa kovasti investointeja. Työtä on jatkettava erityisesti sellun, biopolttoaineiden ja puun energiakäytön lisäämiseksi. Uuden sukupolven sellu/biokemikaalitehdas Suomeen ei saata sittenkään olla utopiaa?

Edunvalvonnassakin on tullut onnistumisia tänä vuonna. Brysselissä on ollut vaikeaa, mutta kestävyyskriteerien puun energiakäyttöä vaikeuttavat ja byrokratiaa lisäävät mustat pilvet saatiin hajotettua. Uhka myrskyn nousemiselle kuitenkin jatkunee eurovaalien jälkeen. Kotimaassa keväällä aidoksi uhaksi noussut metsätilamaksu saatiin torpattua eikä kemeroitakaan tänä vuonna leikattu. Metsälaista ei tullut suojelulakia, vaikka hallituksessa olikin vahvoja voimia siihen suuntaan.

Metsänhoitoyhdistyslakiin saatiin melkein kaikki keskeiset vaatimukset läpi, kun muistetaan hallitusohjelman kirjaukset. Metsänhoitoyhdistykset saivat uuden pysyvän lain. Metsänomistajat pysyvät yhdistysten jäseninä, kun laki vaihtuu. MHY:t saavat pitää taseensa ja uusi laki mahdollistaa vanhan lain mukaisen liiketoiminnan harjoittamisen edelleenkin yhdistysmuotoisena. Metsänhoitomaksun poistumisen vastapainoksi yhdistysten hallinto voi kehittää yhdistysten toimintoja ilman vanhan lain rajoitteita. Kaikissa näissä kysymyksissä onnistuttiin, vaikka barrikadin toiselta puolelta yritettiin muuta.

Toimintaympäristön ja lainsäädännön muutokset ovat joka tapauksessa isoja. Ne tuntuvat meidän mhy-toimijoiden harteilla. On hyvä, että uhkaa ollaan kääntämässä mahdollisuudeksi yhdistyksissä. On hyvä, että metsänhoitomaksun poistumista on lähdetty korvaamaan strategioissa palveluliiketoimintaa monipuolistamalla ja kasvattamalla. Supistusten ja leikkausten tie johtaa myös markkinaedunvalvonnan heikkenemiseen. Moni yhdistys on tehnyt päätöksen voimien yhdistämisestä. Näyttää siltä, että ensi vuonna meitä on 88. Metsänomistajien edunvalvonta on siilautumassa siksi tekijäksi, joka erottaa meidät firmoista, Otsosta tai yksityisistä palveluyrittäjistä. Paikallisuus ja metsänomistajan puolella seisominen ovat vahvuuksia myös jatkossa. Paikallisuus ei ole yhteisen tekemisen vastakohta - päinvastoin. Jatkossa tarvitsemme Metsänomistajat -ketjua entistäkin enemmän. Kilpailu metsänomistajien sieluista kovenee. Vierivä kivi ei sammaloidu - uskon, että ensi vuonna tehdään jokaisessa yhdistyksessä harkittuja strategisia päätöksiä. Ne ovat välttämättömiä.

Uuden ja entistä vahvemman metsänomistajaorganisaation rakentaminen eteni. MTK:n valtuuskunta hyväksyi sääntömuutokset ensimmäisessä käsittelyssä. Mhy:t pääsevät jatkossa suoraan järjestön jäseneksi. Mo-liittojen ja MTK:n metsälinjan voimia kootaan yhteen ja työnjakoa uuden kokonaisuuden sisällä rakennetaan. Metsävaltuuskunta muuttuu "mo-liittojen valtuuskunnasta" "metsänhoitoyhdistysten valtuuskunnaksi". Metsänhoitoyhdistysten mahdollisuus vaikuttaa järjestön linjauksiin on jatkossa selkeämpää. Jokainen MTK:hon liittyvä mhy saa uuteen metsävaltuuskuntaan oman edustajansa ja mhy:t saavat nykyisen mo-liittojäsenmaksun suuruisella jäsenmaksulla neljänneksen koko MTK:n päätösvallasta. Järjestön uutta toimintamallia rakennetaan yhdessä kevään aikana.

Mhy puheenjohtajille järjestetään 3-4.2.2014 Jyväskylässä puheenjohtajapäivät ja toiminnanjohtajille järjestetään useita alueellisia tilaisuuksia eripuolella maata tammi-helmikuun aikana. Joulutoiveeni olisi, että osallistuisitte kaikki näihin tilaisuuksiin. Alueellisen edunvalvonnan toimintamallia rakennetaan myös liittojen (MO ja MTK) ja mhy:den maakunnallisissa tilaisuuksissa. Entistä paremman yhteistyön rakentaminen tuottajayhdistyksiin auttaa varmasti myös yhdistysten palveluliiketoimintaa.

Annukka Kimmon johdolla työskentelee laaja jäsenyystyöryhmä, jolta odotetaan tarkkaan analysoituja ehdotuksia kevään aikana yhdistysten oman päätöksenteon pohjaksi. Jokainen yhdistys päättää itsenäisesti ensi vuoden aikana jäsenmaksuperusteistaan. Ensi vuoden aikana pitää myös rakentaa myös toimivat jäsenrekisterit, kun verottajan tiedostot sulkeutuvat. Maaliskuussa pitäisi olla niin valmista, että mhy:ltä odotetaan kevätvaltuustoista ennakkotietoa siitä, aikovatko ne syksyllä hakea järjestön jäsenyyttä. Tieto mhy:den tahtotilasta on tärkeä saada, jotta sääntömuutos voidaan hyväksyä MTK:n valtuuskunnan säännöt toisessa käsittelyssä.

Ei ensi kevät ole pelkästään järjestöuudistuksen rakentamista. Historian ensimmäinen metsäpoliittinen selonteko keskustellaan keväällä eduskunnassa. Hallituksen raamiratkaisuihin liittyy rakenteellisia uudistuksia. Metsien kiinteistövero saattaa olla siellä esillä. Kemeran linjauksia rakennetaan jo ja työryhmätyön pitäisi valmistua keväällä. Uuden lain pitäisi astua voimaan vuoden päästä.

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Olen tavannut useimmat teistä monesti vuoden mittaan. Aktiivista yhteydenpitoa tarvitaan tulevanakin vuonna. Lupaan raivata kalenteriini tilaa mhy valtuustoja ja seminaareja varten. Tulen siis mielelläni erityisesti niihin yhdistyksiin, missä en vielä ole vieraillut. Molemmin puoleinen viestintä vie asioita eteenpäin.

Kotipostiini tulevat mhy-lehdet ansaitsevat edelleen erikoiskiitokset. Kentän tuntemukset ja tuki ovat tärkeitä, kun linjauksia rakennellaan omaan järjestöön, ministeriöihin, poliitikkoihin ja teollisuuteen. Soitelkaa edelleen aktiivisesti numeroon 044-5384280 tai laittakaa sähköpostia mikko.tiirola@mtk.fi

Nyt on kuitenkin syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin.

Jouluterveisin Mikko Tiirola