Joulukirje 2015
Metsävaltuuskunnan puheenjohta-jan joulukirje 2015
Joulurauhaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta
Vuosi 2015 on ollut meille metsänomistajajärjestönä erityinen. MHY-lain muutos ja met-sänhoitomaksusta vapaehtoiseen jäsenyyteen siirtyminen jännitti meitä kaikkia. Harva uskoi Maaseudun Tulevaisuuden gallupeihin, jotka nekin ovat ylittymässä. Kahdeksan kymme-nestä metsänomistajasta on maksanut jäsenmaksun.
Kiitos teille kaikille hienosta työstä! Mhy Kala-jokilaakson tj Juha Rautakoski kiteytti menes-tyksen salaisuuden: oman METSÄNEUVOJAN rooli on ratkaiseva. Hyvään jäsenpitoon vai-kuttaa Juhan mukaan asiakaskokemus, vahva asiakasrajapinta, kattavat palvelut, aktiivinen tiedotus, jäsenedut ja pieneltä osin myös jä-senmaksun taso. Tähän on helppo yhtyä. Jä-senpito on jatkuvaa työtä, eikä hyvänolon tunteeseen voida tuudittautua, mutta tästä on hyvä jatkaa.
Kevään vaalien jälkeen muodostetun Sipilän hallituksen ohjelma on metsänomistajan ja maaseutuelinkeinojen näkökulmasta hyvä. Kaikki keskeiset tavoitteemme löytyvät halli-tusohjelmasta. Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan ja lunastuslakikin on menossa remonttiin. Infra -rahojen painopiste siirrettiin kehän sisältä maakuntiin, ja yrittämistä ja elämistä haittaavaa byrokratiaa aiotaan tosis-saan purkaa. Yrittäjävähennyksen luvataan ulottuvan myös maa- ja metsätalouden har-joittajiin ja metsätiloille on luvassa spv -huojennus eikä metsäteollisuuden kuiskutte-lemalle keppilinjalle löytynyt sijaa. Meidän viesti meni mallikkaasti hallitusohjelmaan.
Hallituksen teot ovat vielä vähissä. Ministeriössä vatuloidaan Otson kanssa, ja kemeraan on tarttunut maataloushallinnon piirteitä. Hallituksen murheet ovat isoja: Suomen talo-us jatkaa pitkää pohjakosketustaan. Yhteisen sopimisen taito tuntuu olevan kadoksissa. Luottaisin kuitenkin siihen, että sopu vielä löytyy, ennen kuin pakkolakeja ryhdytään säätämään. Päätöksi me tarvitsemme, muuten hukka perii.
Metsäsektorin vuosi on ollut kokonaisuutena positiivinen, vaikka puumarkkinat olivat vah-vasti ylitarjontaviritteiset loppuvuodesta. Äänekosken investointi lähti käyntiin ja MTK teki historiallisen päätöksen lähtemällä mukaan Kuopioon suunnitteilla olevaan Finnpulpin vastaavan kokoluokan biojalostamohankkeeseen. Siitä olen saanut jäsenkunnalta ja met-sänhoitoyhdistyksiltä pelkästään positiivista palautetta. Muitakin isoja investointiaihioita on menossa, kuten viimeviikkoisesta Maaseudun Tulevaisuudesta saimme lukea. Sähköi-sen puumarkkinapaikan kehittäminen on yksi tapa saada investoijat vakuuttumaan suoma-laisen puumarkkinoiden toimivuudesta kas-vavan kysynnän tilanteessa. Metsänhoitoyhdistys -ketjulla näyttää olevan erityisen kiinnostava merkitys kansainvälisille sijoittajille.
Metsävaltuuskunta aloitti uudella kokoonpanolla. Osaltani alkoi seitsemäs vuosi nuijan varressa. Molemmat kokoukset olivat hyvähenkisiä. Eteenpäin vieviä linjauksia ja pää-töksiä saatiin aikaiseksi. Kenttäpäälliköt vahvistivat metsälinjan toimintaa. Mielestäni uusi toimintamalli on startannut hyvin. Metsänhoitoyhdistykset ovat sopeutuneet uuteen roo-liinsa yllättävän sutjakkaasti. Myös MTK:ssa mukautuminen järjestöuudistuksen uusiin toimintamalleihin etenee. Iso vene on loiva-liikkeisempi, mutta suunnan muutos on kui-tenkin vakaasti menossa.
Metsäjohtokunta uusiutui syksyn valtuuskun-tien kokouksien seurauksena. Kiitokset Juhanille, Sampolle, Pirkolle ja Stefanille metsänomistajien eteen tehdystä työstä. Metsäjohtokunnan pöydän ympärillä kentän tunto-ja jalostavat järjestön metsäpoliittisiksi linjauk-siksi ensi vuonna: pj Juha Marttila, 2. pj An-nukka Kimmo, Erkki Haavisto, J-P Hannikai-nen, Heikki Moilanen, Antti Teivaala ja Hannu Välikangas sekä SLC:n edustajana kansan-edustaja Mats Nylund. Minä ja Lunttilan Tommi olemme myös kokouksissa mukana metsälinjan toimihenkilöiden lisäksi. Pitäkää oman alueenne metsäjohtokunnan jäsenet ajan tasalla. Viestin on syytä kulkea kahteen suuntaan.
Metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajaporu-kalla kokoonnumme 23-24 helmikuuta Jyväskylään tai Tampereelle. Suosittelen tätä luot-tamusjohdon valtakunnallista tapaamista erityisen lämpimästi. Eväitä jää takuuvarmasti reppuun. Sekä kevät että syyskaudella pidämme viimevuotiseen tapaan alueellisia pj+tj päiviä. Toiminnanjohtajien kanssa olemme kasalla valtakunnallisesti kaksi kertaa vuoden mittaan. Syksyllä - 27.10.2016 - on sitten metsävaltuuskunnan varsinainen kokous.
Viestinnän merkitys kasvaa. Maaseudun Tulevaisuus on erityisen hyvä foorumi. Lehti on kuitenkin uutislehti eikä järjestön Pravda, vaikka jotkut niin luulevatkin. Minulla on se käsitys, että lehden toimituksessa suorastaan janotaan kentältä tulevia hyviä uutisideoita. Ne jotka sen oivaltavat, saavat samalla näky-vyyttä.
Edunvalvonnalle on tarvetta tulevina vuosina. Tukin ja kuidun iso hintaero ja katkonnan valtava merkitys, mittausasiakirjojen peittely ja tukin latvaläpimitan kanssa pelaaminen ovat kuin syöttöjä mhy-kentän lapaan. Metsänomistajan ei ole kovin viisasta jättää mhy:n puumarkkinaedunvalvontaa käyttämättä.
Kotipostiini tulevat mhy-lehdet ansaitsevat edelleen erikoiskiitokset. Kentän tuntemukset ja tuki ovat tärkeitä, kun linjauksia rakennel-laan omaan järjestöön, ministeriöihin, poliitik-koihin ja teollisuuteen. Soitelkaa edelleen ak-tiivisesti numeroon 044-5384280 tai laittakaa sähköpostia mikko.tiirola@mtk.fi . Vuosi sitten avasin twitter -tilin @TiirolaMIkko . Se onkin ollut yhtenä edunvalvonnan areenana varsin ahkerasti käytössä. Toistatuhatta, etupäässä metsänomistajan edunvalvontaan liittyvää, twiittiä on singahtanut maailmalle vuoden mittaan.
Haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Olen saanut tavata useimmat teistä vuoden mit-taan monesti. Aktiivista yhteydenpitoa tarvi-taan tulevanakin vuonna. Lupaan edelleen raivata kalenteriini tilaa mhy tilaisuuksia var-ten. Tulen mielelläni erityisesti niihin yhdistyk-siin, missä en vielä ole vieraillut. Muistakaa kutsua myös MTK:n muuta johtoa ja metsä-johtokunnan jäseniä. Jäsenyhdistyksinä teillä on siihen oikeus.
Metsänomistajien edunvalvonta on rauhoit-tumassa joulun pyhien odotteluun. Jäljellä on vielä oman metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kokous. Siellä ollaankin edunvalvonnan juurilla.
Joulupukilta toivotaan kovasti pakkaskelejä. Meillä Petäjävedellä keliä kuvaava joululaulu on: No onkos tullut kesä. Kovin mielelläni laulaisin lapsena Pudasjärvellä usein laulettua On hanget korkeat nietokset laulua!
On syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin lä-heisten ja joulun sanoman äärellä.
Jouluterveisin Petäjävedeltä
17.12.2015
Mikko Tiirola
metsävaltuuskunnan pj