Joulukirje 2019
Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan joulukirje 2019
Joulurauhaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta
Osaltani metsänomistajien edunvalvonta on rauhoittumassa joulun pyhien odotteluun. Jäljellä urakasta on enää huomiset Keski-Suomen metsävaliokunnan kokous ja oman Mhy Keski-Suomen valtuuston kokous.
Vuoden 2019 metsänomistajat muistavat siitä, että suhdannevaihtelut palasivat edellisen ennätyksellisen puukauppavuoden jälkeen takaisin metsäsektorille. Puukauppavolyymit taittuivat neljänneksen edellistä ennätysvuotta alemmaksi.
Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhot tulevat sekoittamaan erityisesti tukkimarkkinaa ensikin vuonna. Se näkyy myös yhdistysten ja metsänomistajien kukkaroissa. Ensi vuonna puukapat painottuvat harvennuksille ja moni metsänhoitoyhdistys on panostamassa lisää metsänhoitotöiden ja lannoituksien markkinointiin.
HCV alueet puhuttivat metsänomistajia. Kolme isoa metsäyhtiötä tuntuvat olevan kovin rähmällään ympäristöjärjestöjen suuntaan. Onnistuimme kuitenkin luomaan painetta niin, että loppuvuodesta potentiaaliset HCV alueet pieneivät kartoilla kolmannekseen.
Kulunut vuosi muistetaan myös poliittisesta turbulenssista - kolmen pääministerin vuotena. Ilmastoasiat olivat kevään eduskuntavaalien ykkösteema. Metsistä ja hakkuumäristä puhuttiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Etujärjestön ei koskaan tule olla hallituksessa eikä oppositiossa, mutta aina kulloisenkin hallituksen iholla. Onnistuimme mielestäni hyvin vaikuttamaan hallitusohjelmaan. Uhkakuvat olivat melkoisia, kun sekä vasemmiston että vihreiden vaalitavoitteissa oli kovin paljon meidän tavoitteiden vastaisia vaatimuksia. Edellisen hallituksen yrittäjävähennyksen säilyminen on rahanarvoinen asia jokaiselle metsänomistajalle. Kymppitonnin puukapasta yrittäjävähennys hyödyttää 150 eurolla. Sitä voi käyttää esimerkkinä, jos jäsen tuskailee jäsenmaksun suuruutta. Myös metsälahjavähennyskin säilyi eikä metsäverotus kiristynyt vaalipuheista huolimatta. Nämä olivat niitä torjuntavoittoja.
Hallituksen iholla täytyy totisesti olla. Hallitus aikoo uudistaa sekä lunastuslain että maankäyttö- ja rakennuslain. Monelle maanomistajalle juuri nämä lait ovat omaisuudensuojan kannalta kaikkein keskeisimpiä. Kaavasuojelusta ja pakkolunastusten epäoikeudenmukaisuuksista on tuoreita näyttöjä varsinkin Uudeltamaalta. Hallitusohjelman ehkä kriittisin kirjaus on ilmastolain valmistelu, jota tehdään ilmasto- ja ympäristöministeri Mikkosen johdolla. Meille on tärkeää varmistaa, että hakkuutasoja eivät poliitikot lähde määrittelemään lainsäädäntöön.
Ensi vuosi on ratkaiseva ainakin kolmelle isolle metsäteollisuusinvestoinnille. Mikäli ne etenevät luvituksen ja rahoituksen osalta, voi ratkaisevaa olla kaikissa myös valtion rooli. Aiomme olla aktiivisesti hallituksen iholla, jotta valtiolta löytyisi päätösvalmiutta Äänekosken kaltaisten infrapakettien päättämisessä. Nähtäväksi jää, miten hallituksen sisällä olevat hakkuiden rajoittamista vaativat ministerit tähän taipuvat.
Eduskunta jatkaa avohakkuu historiaan kansalaisaloitteen käsittelyä. Myöskin metsälain ja metsätuholain evaluoinnit tulevat polittiseen käsittelyyn ensi vuonna. Vahdittavaa on niissäkin. Nykyiseen metsälakiin tuntuvat metsänomistajat olevan sangen tyytyväisiä. Isoja muutoksia ei tarvita, vaikka turvemaiden metsienkäsittelyn rajoittamiselle tuntuu painetta olevan.
Ensi vuoden asioita on myös kannustinjärjestelmän uudistaminen. Valmistelussa olemme olleet mukana pari vuotta. Olemme edistäneet raivaussahatöihin jälkirahoitteista mallia, jossa päästäisiin kantojen ja läpimittojen laskennasta eroon. Suurimmat muutokset koskenevat suometsiä, jonne kaavaillaan tarkemman suunnittelun tukemista.
Metsätilamarkkinassa on kysyntä suurempaa kuin tarjonta. Hinnat ovat nousseet ja yksityiset perhemetsänomistajat ovat jäämässä vähemmistöksi metsätilamarkkinoilla. Esitämme lainsäätäjälle metsävähennyksen korottamista ja porsaanreikien tukkimista sen käytössä ja vaadimme sisarusten lapsille samaa verokohtelua kuin rintaperillisille.
Metsävaltuuskunta hyväksyi uuden mhy -kehittämisohjelman. Siinä korostuvat jäsenpalvelut, it-työkalut, viestintä ja koulutus. Sekä kilpailuasetelma metsäpalvelumarkkinoilla että metsänomistajakunnan rakenne on muutoksessa. Pärjäämme vain, kun voimme toimia entistä paremmin yhtenäisesti. Metsänomistajaketjun ei kannata tulevalla vuosikymmenellä olla enää venyvä kuminauha. Paikallisuudesta ei ole pois se, että työtä tehdään yhtenäisemmillä toimintamalleilla ja alustoilla. Sitoutumista tehtyihin yhteisiin päätöksiin kannattaa kaikkien edistää. Kultaleijonien Jalosta lainatakseni parhaimmillaan ketju voi olla parempi kuin osiensa summa.
Jotta tavoitteisiin päästäisiin, metsävaltuuskunta linjasi samalla tulevan vuosikymmenen rakenteellisia tavoitteita. Tavoitteena on jatkossa 20 homogeenisenkokoista, täyden palvelun metsänhoitoyhdistystä. Alkutahteja tälle tavoitteelle löivät viisi Lapin mhy:tä, jotka juuri päättivät fuusiostaan. Ensi vuosi on mhy vaalivuosi ja toivottavasti tähän saumakohtaan visiointeja tehtäisiin useammissa maakunnissa.
Kehittämisohjelma on keskeinen osa MTK:n järjestöuudistusta, jota on tehty pitkään ja hartaasti, välillä kipunaakin lyöden. Nyt keskusliiton säännöt on saatu hyväksyttyä yksimielisesti ensimmäisessä käsittelyssä. Ensi vuosi rakennetaan uutta jäsenpalvelualustaa ja ensi syksynä päätetään uusien sääntöjen mukaisista jäsenmaksuista, jotka kerätään mhy:n jäsenmaksun yhteydessä keväällä 2021 yhtenäisin perustein. Metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa on syksyllä edessä sääntömuutosten hyväksyminen uutta jäsenmaksujärjestelmää vastaavaksi.
Syksyllä on edessä mhy vaalit, joiden valmistelu on jo käynnistynyt. Uutta on sähköisen vaalin mahdollistuminen ja se, ettei ehdokkaaksi asettumiseen tarvita enää suosittelijoita - jäsenyys riittää.
Brysselissä on aloittanut uusi EU parlamentti ja komissio. Tänä vuonna on käsitelty kestävää rahoitusta. Metsäjohtokuntakin kävi syksyllä lobbaamassa asiaa ihan paikan päällä. Isoista uhkakuvista onnistuttiin jälleen selviämään, mutta näyttää siltä, että uusia tulee uuden komission Green Deal -ohjelman ja biodiversiteettistrategian kautta. On tärkeää, että metsästrategian päivitys saatiin osaksi Green Deal hanketta ja sen parlamenttimietintöä tuli vetämään Petri Sarvamaa.
Edunvalvontatarve Brysselissä siis kasvaa ja resurssien vahvistamista siellä pitää vahvasti harkita.
Viestinnän merkitys kasvaa. Sosiaalisessa mediassa monet mhy -toimijat ovat aktivoituneet. Positiiviset viestit työn ääreltä metsistä ovat ammattilaisten mielestä parasta vaikuttamista. Twitteriisä käytävään metsäkeskusteluun, jota monet päättäjät ja toimittajat seuraavat, ne antavat raikkaita tuulahduksia. Ympäristöjärjestöt ovat olleet twitterissä vahvoja. Toivoisin, että yhä useampi mhy toimija tulisi mukaan twitteriin joko seuraajaksi tai aktiiviseksi keskustelijaksi.
Haluan kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia metsänhoitoyhdistyksiä, toimihenkilöitä ja luottamushenkilöitä sekä keskusliiton väkeä metsänomistajien eteen tehdystä työstä.
Nyt on syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin läheisten ja joulun sanoman äärellä.
Jouluterveisin 19.12.2019
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan pj