Juhlapuhe Mhy Oulun seudun 90 v juhlassa
Tervehdyssanoja merimaihin tervasoutajilta yms.
Hyvä Oulun seudun metsäväki!
Mikä sai suuren laman jälkimainingeissa 30 luvulla silloiset metsänomistajat perustamaan omia yhdistyksiä? Metsänhoitoyhdistyksethän perustettiin vapaehtoiselta pohjalta. Keskeisenä syynä oli puun kysynnän lisääntyminen ja puunostajien varsin barbaarit toimintatavat. Savujaot ja muut kyseenalaiset kauppatavat. Toisaalta myös metsänhoidon neuvontaan tarvittiin ammattiapua. Maatalousseurojen roolia ei pidetty enää riittävänä. Edellisellä vuosikymmenellä eduskunta oli säätänyt lex Kallion, joka toi runsaasti lisää vapaita talonpoikia. Oli säädetty myös lex Pulkkinen, jolla hillittiin metsäyhtiöiden maanhankintaa.
Metsänhoitoyhdistystoimintaan on alusta asti kuulunut käsikädessä metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta. Kolmekymmentä luvun lopussa juuri perustetut metsänhoitoyhdistykset päättivät perustaa maakunnallisia metsänhoitoyhdistysten liittoja ajamaan yhdistysten ja niiden jäsenten asioita maakunnallisella tasolla ja sitten sota-aikana vuonna 1942 MTK:n kanssa metsävaltuuskunnan vaikuttamaan valtakunnalliselle tasolle.
Hyvät kuulijat!
Mhy toiminta on kyennyt elämään ajassa. Sota-ajan jälkeen säädettiin erillinen mhylaki, joka velvoitti kaikki metsänomistajat maksamaan mhy-maksua. Lain turvin mhy:t pystyivät palkkaamaan ammattihenkilöstöä. Voi sanoa, että iso osa nykyisistä hiilinieluista ja hiilivarastoista tehtiin näiden lainsäädäntöjen turvin. Ajassa on osattu elää. Kuntakohtaisia yhdistyksiä alettiin yhdistellä suuremmiksi kokonaisuuksiksi 1990-luvulla. Taustalla oli puun hinnan puolustaminen. Muistan itsekin, kun silloin 30 vuotta nuorempana mhy hallintoon tulleena olin mukana keskusteluissa, joissa etsittiin ratkaisuja siihen keskisuomalaisia metsänomistajia 1990-luvulla sapettaneeseen ongelmaan, että miten on mahdollista, että puun hinta on kaikkein halvinta tehtaan piippujen juurella. Puukapallista edunvalvontaa lisättiin perustamalla metsänomistajien liittojen ja MTK-liittojen puukauppayhtiöitä ja yhdistysten hankintapalveluita ja ryhdyttiin vahvistamaan metsänhoitoyhdistyksiä fuusioden kautta.
Uusiutumiskyky on ollut se voima, joka on kantanut metsänhoitoyhdistystoimintaa eteenpäin. EU-jäsenyys ja tiukemmat kilpailulait lopettivat hintasuositussopimukset ja lopulta myös lakisääteisen mhy-maksun keräämisoikeuden. Isoista muutoksista on tähän asti osattu löytää metsänomistajalähtöinen väylä.
Hyvät metsänomistajat!
Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu on toiminut esimerkillisesti metsänomistajien edunvalvojana ja puukaupallisena tukena. Tästä tunnustuksena kolme vuotta sitten valitsimme metsävaltuuskunnassa Mhy Oulun Seudun vuoden Kympiksi eli vuoden metsänhoitoyhdistykseksi. Perusteluissa totesimme yhdistyksen vahvan roolin metsänomistajille tärkeissä puukauppa- ja metsänhoitopalvelussa, jotka olivat palkintoraadin arvioinnissa valintaa edeltävän vuoden mhy vertailussa erinomaisella tasolla. Työyhteisön hyvä henki välittyi ja näkyy jäsentyytyväisyysmittareissa. Metsänomistajien saama positiivinen edunvalvonta- ja palvelukokemus heijastui myös metsänomistajien korkeana jäsenöitymisasteena. Yhdistyksestä sekä sen toimihenkilöistä ja jäsenistä on pidetty hyvää huolta, kehuimme perusteluissa.
Vahvaan historiaan ei hyväkään saa tuudittautua. Jokainen valtuustokausi vaatii uusia reagointeja. Nytkin metsänhoitoyhdistyksen valtuustot, jonka metsänomistajat valitsivat vuosi sitten vaaleilla, tekevät tuleville vuosille uutta strategiaa. Haluamme olla mukana tuotteistamassa puukaupan oheen myös uusia ansaintamahdollisuuksia, kun maailma huutaa ilmasto- ja luontoarvopalveluita. Aiomme olla niissäkin markkinoissa mukana metsänomistaja lähtöisesti. Strategiatyössä mietitään toivottavasti myös metsävaltuuskunnan asettamaa valtakunnallista tavoitetta päästä vuoteen 2030 mennessä nykyistäkin vahvempiin kokonaisuuksiin. Tavoite on asetettu noin 20 metsänhoitoyhdistykseen. Tällä halutaan varmistaa entistäkin vahvempaa edunvalvontaa ja monipuolisempaa palvelua jokaiselle metsänomistajalle. Yhä useampi metsänomistaja asuu jo nyt ja vielä useampi tulevaisuudessa kaupungeissa, mutta metsät pysyvät siellä missä sattuvat sijaitsemaan.
Hyvät metsänomistajat
Vielä jokunen sana siitä, miksi metsänomistajien edunvalvonnan onnistumisista ja tulevista haasteista. Nostan kotimaanpolitiikasta kaksi isoa onnistumista, jotka tänä kesänä olemme saaneet eduskunnasta. Metsävähennysprosentin korotus ja lunastuslain uudistaminen. Nämä lakiuudistukset tuovat edunvalvontatyöstä konkreettisia merkittäviä, taloudellisia hyötyjä metsänomistajille. Useinhan edunvalvonnan tulokset ovat enemmän torjuntavoittoja.
Hyvät metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olette myös osa metsänomistajien EU edunvalvontaa. Sieltä onkin tullut tsunamin lailla metsänomistajia sääteleviä lainsäädäntöehdotuksia erityisesti edellisen komission aikana. Metsäbiotalouden tiedepaneeli on laskenut, että jopa 80 metsiin vaikuttavaa lainsäädännön osaa on myös säädetty. Paikkapuolustus on pitänyt kuitenkin kohtuullisesti, eikä tsunami ole vielä juurikaan näkynyt metsänomistajatasolla. Tuulen suunta Brysselissä on onneksi kääntynyt, vaikka uuttakin komissiota johtaa Ursula von der Leyen. EU vaalituloksen, Ukrainan sodan ja Trumpin politiikan seurauksena vihreän siirtymän puhuria on käännetty reippaasti puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen sekä kilpailukykyä vahvistavan sääntelyn purkamiseen.
Syyskuun lopussa metsien monitorointiasetus kaatui EU parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnissa ja metsäkatoasetuksen voimaantulo siirtyi jälleen vuodella. Metsänomistajien edunvalvonnalla on ollut iso rooli molempien asetusten ongelmakohtien esilletuonnissa ja lobbaamisessa. MTK:n metsäjohtaja Marko MäkiHakola toimii vaikutusvaltaisen EU:n tuottajajärjestön (Copa) metsätyöryhmän puheenjohtajana ja Suomi on Ruotsin ohella keskeinen vaikuttaja Euroopan metsänomistajajärjestössä (CEPF). Metsien monitorointi- eli käytännössä valvonta-asetus olisi voimaantullessaan antanut komissiolle laajat valtuudet metsien yksityiskohtaiseen kuviotason tiedon käyttöön.
Komissio hamusi sillä mahdollisuutta valvoa ja rajoittaa metsien käyttöä jäsenmaissa. Toteutuessaan sillä olisi ollut vaaralliset seuraukset metsänomistajille. Siksi sen kaatumisesta on syytä riemuita. Valvonta-asetuksesta äänestetään vielä koko parlamentissa, mutta valiokuntien selkeä äänestystulos ennustaa asetuksen lopullista kaatumista.
Hyvät kuulijat!
Työ Brysselin byrokratian purkamiseksi jatkuu. Haluamme myös ennallistamisasetuksen yksinkertaistamismenettelyyn. Työn alla on jo maankäyttösektorin hiilinieluja määrittelevän LULUCF-asetuksen päivitys. Laajat metsätuhot Keski-Euroopassa ja maaperän hiilivarastojen muutokseen mittaamisen täydellinen epävarmuus ovat vieneet pohjan koko laskennalta. Hiilen maaperään sitoutumista voitaisiin kehittää markkinaehtoisesti ja luopua hiilinielujen sosialisoinnista. Parasta olisi, jos EU säätelisi vain metsien pinta-alan muutosta, eikä epäluotettavaa hiilitasemallia. Jos metsäpinta-ala pienenenisi, syntyisi päästövastuu. Jos se kasvaisi, syntyisi hyvitysoikeus.
Vaikka Brysselin puhurin suunta on selvästi kääntynyt, on komission ympäristö- ja ilmastopääosastoilla edelleen virkakuntaa, joka pyrkii parlamentin "pietikäisten" tuella puuttumaan metsänhoitokäytäntöihin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksamisella metsänomistaja turvaa oman päätösvallan puolustamista niin kotimaassa kuin Brysselissä.
Arvoisa metsänhoitoyhdistysväki!
Kun olemme kasvava suurkaupungin alueella, on maankäytön edunvalvonnalla tavallistakin suurempi merkitys. MRL on jakautumassa neljäksi lakikokonaisuudeksi. Rakentamislaki on jo säädetty. Kuntien rakennusjärjestyksiä uudistetaan. Alueidenkäyttölaki oli kesällä lausuntokierroksella ja nyt hallituspuolueiden poliittisessa väännössä. Yritämme saada vaikutettua lakiesitystä lausuntokierrosta paremmaksi. Metsäkorvauspykälä on tärkeä. Meidän lausuntomme oli lakikokonaisuudesta 21 sivua pitkä. Hallitusohjelman hyviin kirjauksiin yritämme vedota ja myös lunastuslain yhteydessä perustuslakivaliokunnan ottamiin vahventuneisiin omaisuudensuoja linjauksiin. On tärkeää, että mhy- ja MTK-jäseniä on mukana kuntapolitiikassa ja että kuntien ja maakuntien kaavoitusta seurataan myös paikallistasolla. Tähän työtä tukemaan on perustettu MTK:n kunta- ja maakuntapäättäjien verkosto, johon kutsutaan mukaan kaikkia mhy- ja MTK-jäseniä, jotka vaikuttavat paikallis- ja maakuntapolitiikassa. Suosittelen lämpimästi, että perkaisitte jäsenrekistereitänne ja kannustaisitte mukaan verkostoon, jolle järjestetään koulutusta ja vaikuttajavalmennusta.
Hyvät metsänomistajat,
Lopuksi vielä jokunen sana puumarkkinoista – sehän oli aikoinaan keskeinen syy metsänhoitoyhdistysten perustamiseen. Puukaupassa onnistumisellahan edelleenkin mhy-jäsenille tehdään tiliä – se on sitä markkinaedunvalvontaa. Metsänomistajilla on takana useampi vuosi historiallisen hyvää puukauppasuhdannetta. Yksityismetsien kantorahatulot ovat nousseet vuositasolla kolmen miljardin euron tasolle. Taustalla vaikuttaa Ukrainan sota ja Venäjän puuntuonnin loppuminen. Lopputuotemarkkinoilla, erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden puolella näyttää synkemmältä. Kapasiteetin käyttöasteet ovat alhaalla ja tehtaita seisotetaan, kun Kiinan talous yskii, uutta lehtisellu- ja kartonkikapasiteettiä on rakennettu enemmän kuin markkinoilla on kysyntää ja Trumpin tullipolitiikka luo talouteen epävarmuutta. Toisaalta sahatavaramarkkinoilla menee edelleen paremmin ja orastavat rauhan toiveet Gazassa luovat jälleenrakentamisen toivoa. Luke ja PTT julkaisivat suhdanne-ennusteensa, joiden mukaan ensi vuonna puun käyttömäärät pysyisivät hyvin lähellä tämän vuoden tasoja eikä hinnoissakaan ennustelaitosten mukaan kovin isoja muutoksia tapahtuisi. Tukin hintojen ennustetaan jopa hieman nousevan ja kuitupuun hinnoille ennustetaan muutaman prosentin laskuja tämän vuoden keskihinnoista. Edunvalvonnallinen viestimme on korostaa puukaupan kilpailutuksen merkitystä sillä eri ostajien ostotarpeissa ja tarjouksissa on poikkeuksellisen paljon eroja. Olen vinkannut firmojen puunhankinnan pomoille, että historiasta kannattaisi oppia. Puukappa käy tasaisemmin, jos hintatasoja ei yritettäisi rysähtäen muuttaa. Se oppi jäi itselleni mieleen 2008 tapahtuneen romahduksen jälkeen, jolloin puukaupan käyntiin saamisessa oli suuria vaikeuksia. Puukauppaa ei ole hyvä pysäyttää – se on puukapan kaikkien osapuolien etu. Oma mhy metsäasiantuntija tietää aina parhaiten markkinatilanteen.
Hyvät metsänomistajat!
Metsänhoitoyhdistyksen ydintehtävää – metsänomistajalähtöistä hyvän metsänhoidon sanomaa – meidän kannattaa jäsenillemme muistuttaa. Minulle omat Stihlini ovat parhaita personal trainereita. Kun omat lapset ovat pesästä lentäneet ja jo sukupolvenvaihdosta suunnitellaan, olen myös työllistänyt kesälomakaudella kotipaikkakuntani 16-17 v nuoria. Raivaussahatyöt eivät ole rrakettitiedettä Varhaisperkauksessa tarvitsee vain tunnistaa havupuu ja lehtipuu ja taimikonhoitokohteilla pitää pystyä kävelemään kädet levällään.
Oikein mukavia syksyisiä raivaussahakelejä meille kaikille.