Juhlapuhe Mhy Sotkamo 90 vuotta
Hyvät juhlivan mhy Sotkamon jäsenet, hallinnon edustajat ja toimihenkilöt!
Hyvä juhlayleisö!
Minulla on ilo tuoda MTK-keskusliiton tervehdys 90 toimintavuottaan juhlivalle Metsänhoitoyhdistys Sotkamolle!
"Mitä kauemmas taaksepäin pystyt katsomaan, sitä kauemmas eteenpäin todennäköisesti näet." Näin sanoi Britannian kuuluisa pääministeri Winston Churchill.
Kiitän jo tässä vaiheessa yhdistyksen hallintoa, että olette päättäneet tehdä todellisen kulttuuriteon. Pala suomalaista yksityismetsänomistuksen, sen edunvalvonnan ja neuvonnan pitkää historiaa täällä Sotkamossa tulee olemaan minulle – puoliveriselle paltamolaiselle – erityisen mielenkiintoista luettavaa. Odotan innolla kaikkien teidän kuulijoiden kanssa, että pääsemme lukemaan Juha Rautakosken kokoamaa mhy Sotkamon historiateosta.
Mikä sai suuren laman jälkimainingeissa 30 luvulla silloiset metsänomistajat perustamaan omia yhdistyksiä? Sitä kirjassa varmasti avataan. Mutta muutaman oman pohdinnan ajattelin itsekin siitä tässä juhlassa avata. Metsänhoitoyhdistyksethän perustettiin vapaehtoiselta pohjalta. Keskeisenä syynä oli puun kysynnän lisääntyminen ja puunostajien varsin barbaarit toimintatavat. Savujaot ja muut kyseenalaiset kauppatavat. Toisaalta myös metsänhoidon neuvontaan tarvittiin ammattiapua, kun metsänomistajakunta oli laajentunut. Edellisellä vuosikymmenellä eduskunta oli säätänyt lex Kallion, joka toi runsaasti lisää vapaita talonpoikia. Oli säädetty myös lex Pulkkinen, jolla hillittiin metsäyhtiöiden maanhankintaa. Uskallan väittää, että näillä laeilla oli merkittävä vaikutus talvi- ja jatkosotien lopputulokseen. Monella taistelijalla oli omaa maata kotikonnun lisäksi puolustettavana. Toki täällä Kainuussa yhtiöt ehtivät hankkimaan laajoja metsäomistuksia, joita sittemmin on myyty rahastoyhtiöille.
Hyvät kuulijat!
Kiinalaisen filosofin Konfutsen kerrotaan todenneen: "Tutki menneisyyttä, jos haluat määritellä tulevaisuuden."
Suomalainen perhemetsänomistamisen malli kaipaa puolustamista aivan yhtä vankasti kuin sata vuotta sitten. Viimeisen vuosikymmenen ilmiö on ollut yhä useamman metsätilan siirtyminen rahastoyhtiön omistukseen. Rahastomuotoiset omistukset ovat jo suurempi omistajaryhmä kuin kunnat ja seurakunnat yhteensä. Yhä useammalla rahastoyhtiöllä on ulkolainen omistus eivätkä ne verokikkailujen jälkeen jätä läheskään samanlaista verojälkeä Suomeen eikä varsinkaan kuntiin kuten perhemetsänomistus jättää. Asialla on myös turvallisuuspoliittinen merkitys. Siksi saimme lobattua metsävähennyksen korotuksen, joka helpottaa sukupolvenvaihdoksia ja metsien säilymistä suomalaisten perheiden omistuksessa. Juuri julkaistun selvityksen mukaan seuravan kymmenen vuoden aikana yli 3,5 miljoonaa hehtaaria suomalaismetsiä vaihtaa omistajiaan.
Tähän muutama sana metsävähennyksen ja yrittäjävähennyksen roolista.
Hyvät kuulijat!
Puumarkkinaedunvalvonta on kuulunut mhy-toimintaan kaikki nämä vuodet. Puukauppojen kilpailutus on metsänomistajien etujen ajamisen ydintä. Kun ajat muuttuvat, on siinäkin tehtävä hienosäätöä. Valtakirjalla myyminen on ollut pitkään ytimenä. Sitä se on jatkossakin, vaikka perinteisestä maksuttomasta leimauksesta siirrytäänkin kohti metsänomistajalähtöisempää puukaupan kilpailutusta. Metsänhoitoyhdistysketjulla on tavoitteena vahvistaa puukappaotetta ja kuunnella entistä tarkemmin metsänomistajien omia tarpeita. Tarpeen on myös luoda mahdollisuuksia yhteismyynneille. Erilaisten palvelujen tarjoaminen metsänomistajille on myös edunvalvontaa. Tavoitteena mhy-ketjussa on, että jokaisen mhy-jäsenen saatavilla on täysi palveluvalikoima, johon sisältyy myös laadukkaat omistajavaihdospalvelut. Kun uutta rakennetaan, pitää vanhasta hyväksi koetusta pitää kiinni.
Omalta mhy-asiantuntijalta odotetaan aktiivista perinteisten metsänhoitotöiden palvelumyyntiä ja myös jäsenyyden markkinointia ja jäsensuhteen hoitamista. Takavuosikymmeninä metsänomistajakunta asui paikkakunnalla ja suurin osa maatiloilla. Muutos on ollut suurta ja se jatkuu. Siksi myös neuvontatyössä pitää pystyä kuuntelemaan erilaisten metsänomistajien tarpeita ja kyetä muuttumaan tarpeiden mukana.
Hyvät metsänomistajat!
Metsänhoitoyhdistystoimintaan on alusta asti kuulunut käsikädessä metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta. Kolmekymmentä luvun lopussa juuri perustetut metsänhoitoyhdistykset päättivät perustaa maakunnallisia metsänhoitoyhdistysten liittoja ajamaan yhdistysten ja niiden jäsenten asioita maakunnallisella tasolla ja sitten sota-aikana vuonna 1942 MTK:n kanssa metsävaltuuskunnan vaikuttamaan valtakunnalliselle tasolle.
Yksi asia on varmaa, että metsänomistajien yhteisen edunvalvonnan tarve kasvaa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden tätä puolta kannattaa jäsenviestinnässä korostaa. Päättäjäpöytiin niin Brysselissä kuin kotimaassa tarvitaan huippuluokan asiantuntijoita ja luottamushenkilöitä. Sen työn rahoittamiseen tarvitaan jäseniä.
EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa, mutta ilmasto-, energia- ja luonnonsuojelupolitiikassa on. Siitä on seurannut viimeisen vuosikymmenen aikana suoranainen tsunami, jonka hillitseminen jatkuu. LULUCF, RED III, biodiversitteetistrategia, monitorointi, metsäkatoasetus, taksonomia, pesimäaikaiset hakkuut ja ennallistaminen ovat tulleet termeinä jokaisen metsänomistajan korviin.
Muutamalla sanalla yritän avata sitä mitkä ovat nyt päällimmäisenä, kun metsänomistajien etuja valvotaan.
ENNALLISTAMINEN https://www.mikkotiirola.com/l/luontotyyppimaarittelylla-ratkaistaan-ennallistamisen-hintalappu/
ILMASTOLAKI ja LULUCF https://www.mikkotiirola.com/l/suomen-ilmastolain-perusta-murenee-oppia-jalleen-ruotsista/
PESIMÄAIKAISET HAKKUUT https://www.mikkotiirola.com/l/harmaa-suojelu-uhkaa-hakkuurajoituspuheita-enemman/
Näillä esimerkeillä halusin kuvata sitä työsarkaa mikä meillä on.
Hyvät kuulijat!
Haasteista huolimatta uskon vahvasti suomalaisen perhemetsätalouden tulevaisuuteen. Uusiutuvalla puulla tulee olemaan fossiiliriippuvuudesta pyristävässä maailmassa tilausta ja todennäköisesti puukauppatulojen lisäksi uusia ansaintamahdollisuuksia tulee jo lähitulevaisuudessa. Edunvalvontatyötä metsänomistajan päätösvallan säilyttämiseksi tulemme ihan varmasti jatkossakin tarvitsemaan.
Lopuksi onnittelut vielä komeasta metsänhoitoyhdistystoiminnan 90 vuotisesta historiasta Sotkamossa. Olen aivan varma, että tälle ensimmäisen kiertoajan pohjalle on hyvä rakentaa seuraavaa kiertoaikaa. Silti teilläkin metsänomistajina ja yhdistyksen hallinnon jäseninä on syytä seurata toimintaympäristön kehitystä. Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovan viranomaisen (SEC) lakisääteisistä varoitusvaatimuksista tulee sijoitusmaailmasta tutuksi tullut sanonta: historialliset tuotot eivät ole tulevien tuottojen tae. Vahvakaan historia ei ole itsessään tulevaisuuden menestyksen tae. Metsävaltuuskunnan strategiassa on menty kohti isompia mhy kokonaisuuksia, ja sen uskon itsekin olleen mhy-toiminnan kehittymisen näkökulmasta valtakunnallisesta näkökulmasta välttämätöntä. Sitä haluan kuitenkin aina teroittaa, että strategiat tehdään aina enemmistön ja kokonaiskuvan näkökulmia miettien, mutta kukin yhdistys tekee aina paikallisella tasolla ja jäsenten äänellä. Ajan merkkejä pitää aina analysoida ja jäsensuhdetta vaalia.