KOLUMNI IIJOKISEUTU Mikko Tiirola 17.02.2021 KAAVOITUS 

Tärkeä elin­voi­maa lisäävä mah­dol­li­suus on Pu­das­jär­vel­lä hyö­dyn­tä­mät­tä - kaa­voi­tuk­ses­ta kun­ta­vaa­tee­ma?

Taloussanomissa (9.2.) oli artikkeli rantamökkien vilkastuneesta kaupasta. Koko maassa rantamökkikauppa vilkastui viime vuonna 41% ja mökkitonttien kauppa jopa 71%. Huomioni herätti, että Pudasjärvellä kaava-alueiden rantamökkien hinnat ovat nousseet viime vuonna tilaston mukaan 95%, eli kaikkein eniten koko maassa. Seuraavan päivän Iijokiseudusta luimme Siuruanjoen kaavakiistelystä. Asiaa kannattaa pohtia koko kunnan kehittämisen näkökulmasta, ihan isona kuntavaaliteemana.

Tänä keväänä käytäviä kuntavaaleja sävyttää se, että elämme historiallista murroskautta. Soten viedessä sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueille, korostuu kuntien tehtävistä alueen elinvoiman ylläpitäminen.

Koronavirus taas muuttaa työelämää pysyvästi. Etätyöstä ja monipaikkaisuudesta on tullut hetkessä täyttä todellisuutta. Yritykset ja virastot suunnittelevat toimitilojensa supistamista ja työnteon siirtämistä paikkariippumattomaksi.

Esimerkiksi maan toiseksi suurin sanomalehti, Maaseudun Tulevaisuus, ilmoitti siirtävänsä koko toimituksensa työn paikkariippumattomaksi. Suomen Yrittäjien teettämän työelämägallupin mukaan etätöitä teki viime vuonna lähes puolet työllisistä eli noin 1,15 miljoonaa työntekijää. Tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaista haluaa tehdä etätöitä.

Pudasjärvelle tämä murroskausi on iso mahdollisuus. Paluumuuttajia ja uusiakin etätyöntekijöitä on mahdollista houkutella tuomaan kesämökkeilyn lisäksi myös verotuloja pitäjään. Luontoon liittyvät harrastusmahdollisuudet, kuten metsästyslain 8 pykälän suoma vapaa metsästysoikeus valtionmailla, on yksi esimerkki vetovoimatekijästä, jolla etätyöntekijöitä voi houkutella.

Etätyön tekeminen vaatii toimivia ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Pudasjärvellä on tähän muutokseen poikkeuksellisen hyvät edellytykset, koska laajakaistayhteys on saatavilla jo 97 prosentilla väestöstä. Tässä Pudasjärvi on isossa etulyöntiasemassa esimerkiksi Kuusamoon verrattuna.

Sen sijaan kaavoituksen elinvoimaa lisäävä mahdollisuus Pudasjärvellä on vielä hyödyntämättä. Perinteisesti asutus on Pudasjärvellä keskittynyt vesireittien varteen sodanjälkeisiä asutusalueita lukuun ottamatta. Rantarakentamispaikat ovat sekä vapaa-ajan että pysyvän asumisen vetovoimatekijöitä. Kaupungin näkökulmasta isoa potentiaalia hukataan, kun rantapaikkojen kysyntään ei pystytä vastaamaan.

Siksi kannattaa pohtia, miksi niin iso osa Siuruanjokivarren maanomistajista vastusti kyselyssä kaavoitusta, vaikka sillä toteutuessaan olisi merkittävä kiinteistöjen arvoa korottava vaikutus. Pääsyynähän tuntui olevan se, että kaavoituskustannuksien pelättiin nousevan liian kalliiksi.

Nykyisessä kotikunnassani tämä pulma ratkaistiin päättämällä, että koko Petäjävedelle laadittiin rantayleiskaava kunnan kustantamana. Tätä kannattaisi harkita Pudasjärvelläkin.

Koska kunnat vastaavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksesta alueellaan, ratkaisevat kuntapäättäjät suvereenisti, miten kaavoitusvaltaa käytetään. Liian usein kaavoituksesta on tullut virkamiesvallan väline. Liian usein päättäjät jättävät kaavoitukseen liittyvien tavoitteiden määrittelyt kaavakonsulteille.

Kaavoitukseen liittyviä pelkoja kunta voi lievittää mahdollisimman avoimella ja osallistavalla toiminnalla, jossa maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien toiveita kuunnellaan ja omaisuuden suojaa kunnioitetaan. Onnistuessaan alueiden käytön suunnittelu tukee koko kunnan alueen kehittymistä, luo vetovoimatekijöitä alueelle ja mahdollisuuden elinkeinojen kehittymiseen.

Siinäpä kuntavaaliteemaa Pudasjärvelle, kuinka hyödynnätte kaavoituksen mahdollisuuksia elinvoiman edistäjänä ja uusien asukkaiden houkuttelijana myös maaseutualueilla Siuruanjokivartta laajemminkin.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y.