Kädenväännöissä hiilinieluista ensimmäinen erä Suomelle
PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 19.9.2017 3:00
Mikko Tiirola
Euroopan parlamentissa äänestettiin keskiviikkona Suomen kannalta merkittävästä asiasta. Metsien hiilinielun laskentapa ei kuulosta siltä, mutta sitä se todella on.
Äänestyksessä olivat pohjalla komission ja ympäristövaliokunnan esitykset. Toteutuessaan ne olisivat tarkoittaneet metsien vuotuisten hakkumäärien sitomista viime vuosikymmenen historialliseen käyttöön.
Esityksissä ei otettu huomioon, että metsät kasvavat jatkossakin huomattavasti enemmän kuin niitä hakataan. Käytännössä se olisi tarkoittanut sitä, että esimerkiksi Ruotsi olisi saanut hyödyntää metsiään 80% kasvusta, mutta Suomi vain 60%.
Suomalaiset veronmaksajat olisivat joutuneet tässä laskuopissa maksumieheksi jo viimevuotisella puun käytöllä - siis jo ennen Äänekosken valmistumista. Tämä siitä huolimatta, että todellisuudessa Suomen metsät sitoivat tänäkin vuonna lähes puolet Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä, kun koko Euroopassa vastaava hiilinielu on alle 10%. Pahinta olisi kuitenkin, jos uudet miljardien investointisuunnitelmat olisivat vaarantuneet.
Äänestys oli tiukka, mutta metsänomistajien ja koko metsäsektorin, Suomen hallituksen ja suurimman osan suomalaisista europarlamentaarikoista vahvasti ajama linja voitti.
Metsänhoitoyhdistykset ja MTK olivat vahvasti mukana lobbaamassa Suomen etua niin kotimaassa kuin Brysselissä. Koska äänestys oli niin tiukka, olisi tulos ollut ilman todella tiukkaa lobbausta taatusti päinvastainen.
Reilua viikkoa ennen äänestystä järjestimme ison joukkokokouksen Helsingissä. Kannustimme ministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.) ja keskeisimmin asiaan vaikuttaneita meppejä teemalla: laskun kanssa ei Brysselistä voi tulla.
Haluan kiittää erityisesti keskisuomalaisia metsänomistajia, jotka olivat täydellä bussilla matkalla Helsingissä vahvistamassa lobbauksen loppukiriä. Oman maakunnan mepille Henna Virkkuselle (kok.) Keski-Suomen metsävaliokunta järjesti ikioman oppituntinsa. Kiitos Hennalle siitä, että hänellä ja kahdeksalla muulla suomalaismepillä viesti pysyi kirkkaana mielessä.
Mutta pettymäänkin joutui. Sen jälkeen, kun Touko Aalto nousi vihreiden puheenjohtajaksi, on maaseudulla ja maakunnissa seurattu mielenkiinnolla, tapahtuuko vihreiden politiikassa oikeasti muutosta ympäristöpopulistisesta liikkeestä Aallon lupaamaan koko Suomea edustavan yleispuolueen suuntaan. Nyt olisi ollut todellinen mahdollisuus näyttää se erityisesti vihreisiin varauksellisimmin suhtautuville.
Mutta muutosta pois Ville Niinistön linjalta ei tapahtunut. Ruotsissa asiat ovat toisin. Ruotsin vihreät mepit äänestivät suomalaisten enemmistön tukeman linjan mukaisesti.
Meidän vihreämme eivät tunnu pääsevän irti ympäristöpopulismista. Museoimalla EU-maiden metsät siirretään hakkuut muualle. Sinne missä monimuotoisuuden turvaamisen haasteet ja metsäkadon uhka ovat moninkertaiset.
Keskiviikon äänestys oli toki vasta erävoitto. Lopullinen hiilinielun laskentatapa päätetään komission, parlamentin ja jäsenmaiden ministerineuvostojen yhteisessä trilogissa.
Uusi ottelu on tiedossa heti perään, kun mepit päättävät uusiutuvan energian direktiivistä. Toisin kuin hiilinielukysymyksessä on tässä komission pohjaesitys Suomelle hyvä.
Mutta parlamentin pohjapaperi on mahdoton. Sen mukaan puuta ei saisi korjata energiaksi turvemailta eikä harvennuspuuta, mäntyöljyä tai sahanpurua olisi mahdollista käyttää liikenteen biopoltto-aineena. Keskisuomalaisille asia on erityisen merkittävä.
Töitä suomalaisen kestävän metsätalouden puolustamisessa EU:n tasolla riittää jatkuvasti. Tähän työhön tarvitaan kaikkien panosta. 13 meppiä 751 jäsenen EU-parlamentissa on kovin vähän.
Tilanne on kuin kyläkoulun puolustamisessa. Koko kylän pitäisi seisoa tavoitteiden takana. Eikä sekään tietenkään riitä, vaan täytyy saada ymmärrystä ja liittolaisia, kuten tämä ensimmäinen erä osoitti.
Mikko Tiirola
puheenjohtaja
MTK:n metsävaltuuskunta
Petäjävesi