Kemera vetää viimeisiään

MHY LEHDET helmikuu 2022 Mikko Tiirola

Kemeran osalta vedellään viimeisiä. Sen voimassaolo päättyy ensi vuonna. Tämä siksi, että tukijärjestelmä on uudistettava EU-ohjelmakausittain. Tukien pitää täyttää kulloisetkin EU:n valtiontukien suuntaviivat ja ne on hyväksyttävä EU-komissiossa.

EU-komissio julkaisi tammikuussa luonnoksen uusista maa- ja metsätalouden valtiontuen suuntaviivoista. Sen mukaan ne tulisivat voimaan 1.1.2023 ja kansallisten tukijärjestelmät tulisi saattaa ko. suuntaviivojen mukaisiksi 30.6.2023 mennessä. Nähtäväksi jää, pitääkö aikataulu. Joka tapauksessa nykyinen tukijärjestelmä on voimassa korkeintaan kuluvan ja ensi vuoden.

Sen jälkeen kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä Metka. Uudistusta on valmisteltu pitkään maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä. Tavoitteena on pidetty byrokratian keventämistä. Yritämme pitää sen toteutumisesta huolta, kun hallitus tuo syksyllä lakiesityksen eduskuntaan. Ennakkosuunnitteluvaatimus ollaan poistamassa nuoren metsän hoidosta. Jatkossa siis riittäisi, että tukea haettaisiin vasta työn tekemisen tai teettämisen jälkeen. Yksi paperin pyöritys siis vähemmän. Meidän tavoitteemme kuvioiden minimikoon poistumisesta, on myös toteutumassa. Jatkossa minimikoko olisi hehtaari, mutta se voisi koostua useista osista. Nuoren metsän hoidosta on tulossa jatkossa yksi työlaji. Varhaisperkaus, taimikonhoito ja nuoren metsänkunnostus saisivat saman hehtaarikohtaisen tuen, mutta erillistä pienpuun keräystukea ei enää maksettaisi.

Byrokratian pitäisi keventyä myös valvonnassa, jos uudistus poistaisi myös kantojen läpimitan ja poistettujen runkojen laskennan. Metsäkeskuksen tehtäväksi jäisi valvoa lähinnä kaukokartoitustyökalujen avulla vain sitä onko työ tehty vai ei ja täyttääkö kohde minimi ja maksimi pituusvaatimukset. Tavoitteena olisi, että kohteen tukikelpoisuus voitaisiin todentaa taimikon perustamisesta kuluneesta ajasta ja kaukokartoituksella kerättävästä runkoluku- tai vesakoitumistiedosta. Ehdottoman hyvää olisi sekin, että seitsemän tai kymmenen vuoden määräajoista päästäisiin eroon, kun samalle kohteelle tukea voitaisiin myöntää uudestaankin, mikäli vesakoituminen niin vaatisi.

Nyt mennään kuitenkin vielä kemeralla. Valtio oli varannut vuoden 2021 budjetissa rahaa yksityismaiden puuntuotannon edistämiseen 58,8 miljoonaa euroa. Siitä käytettiin viime vuonna kuitenkin vain 42,3 miljoonaa euroa eli 72 prosenttia! Edellisenä vuonna kemera-varoja kului vielä yli 50 miljoonaa euroa. Syitä varojen niukkaan kulumiseen on monia. Hyvä puukauppavuosi on suunnannut metsäasiantuntijoiden työpanosta puukauppoihin. Lisäksi kevään tulo oli myöhässä ja lumi tuli aikaisin, joten raivausahatöiden kausi oli lyhempi. Moni metsäammattilainen ja aktiivinen metsänomistaja on myös kritisoinut liian tiukoiksi nostettuja nuoren metsän hoidon poistumavaatimuksia ja jättänyt sen vuoksi tuen hakematta. Onko käydyllä repivällä metsäkeskustelulla tai koronan tuomalla etäajalla jotakin vaikutusta, sitä voi vain arvailla.

Nyt olisi kuitenkin ryhtiliikkeen paikka. Rahaa olisi tarjolla ja rästissä olevia töitäkin lähes kaikilla metsänomistajilla. Ryhtiliikettä tarvittaisi siksikin, että jos rahat eivät kulu, on uhkana niiden pysyvä leikkaus. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja käydä oman metsäasiantuntijan kanssa läpi erityisesti niiden työlajien tarpeita, jotka ovat jäämässä uuden metkan ulkopuolelle. Näitä työlajeja ovat kunnostusojituksessa ojien kaivamisen tukeminen ja nuoren metsänhoidossa pienpuun keräilytuki. Energiapuun kysyntä on lisäksi kasvamassa turpeen alasajon vuoksi, joten myös markkinakysyntää on olemassa.

Kemera vetelee siis viimeisiään, mutta uusi metka on jo tuloillaan. Nyt kannattaa pistää rästejä kuntoon!

Mikko Tiirola