Kohta kelpaa

MHY Lehdet 01/2016
Mikko Tiirola

Metsäalalla vallitsee positiivinen perusvire. Investointeja on tehty, niitä on käynnissä ja suunnitteilla. Tulevaisuuden usko perustuu isoihin maailmalaajuisiin tulevaisuuden näkyviin. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle on tulossa peräseinä vastaan. Pariisin ilmastokokouksen tulokset vahvistivat tätä kehityssuuntaa. Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat vastauksia sekä Suomen talouden, että maailman isojen ongelmien ratkaisussa. Metsänomistajalle tämä antaa luottamusta siihen, että metsien hyvään hoitoon kannattaa panostaa. Pessimismiin ei ole syytä kuin Puolangan pessimistipäivillä.

Hyvä perusvire ei kuitenkaan vielä näy metsänomistajan arjessa. Kovin moni metsänomistaja on viime vuoden aika joutunut pettymään, kun on yrittänyt saada leimikkoa kaupaksi. Tarjouksia on tullut valikoiden eikä aina ollenkaan. Tässä tilanteessa on vaikea ymmärtää, että teollisuus suorastaan hokee puumarkkinoiden epävakauden olevan investointiaikomusten suurin pelko. Se pelko on vahvasti liioiteltu. Puun riittävyydestä on konsulttiyhtiö Pöyryn selkeä selvitys: puun käyttöä voidaan kestävästi lisätä jopa 23 miljoonaa mottia vuodessa.

Puumarkkinoiden kehittäminen on ensisijaisesti markkinaosapuolten keskinäinen tehtävä. Sähköinen kauppapaikka on jo saatu aikaan ja perinteisen pystykaupan rinnalle on tulossa vahvemmin toimituspuukauppaa. Markkinatalouden perusteeseihin kannattaakin luottaa: kysyntä luo tarjontaa ja koko ketjun kaikkien toimijoiden tulee saada osansa kasvavasta kakusta. Kun metsätalous koetaan kannattavaksi, ollaan siihen valmiita panostamaan. Todella turmiollista olisi, jos metsänomistamisen kannattavuutta rapautettaisiin verotusta kiristämällä tai puunmyyntiin yritettäisiin pakkokeinoja. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen on tärkein politiikkatoimi, mitä hallitukselta odotetaan. Valtiovaltaa tarvitaan kannustamaan metsätalouden investointeihin, joiden tuotto on vuosikymmenten päässä. Liian paljon kemeraan suunnattavista varoista menee hallinnollisiin kustannuksiin. Byrokratiaa pitää pystyä karsimaan ripeästi.

Puukauppoja tehdessä kannattaa tulevina vuosina olla tarkkana. Uudet investoinnit painottuvat vahvasti kuitupuuhun. Tukin hinta on kolminkertainen kuitupuun hintaan verrattuna. Katkonnan merkitys korostuu. Vaikuttaa siltä, että pitkään vakiona pysyneet mitta- ja laatuvaatimukset ostajien välillä ovat murenemassa. Keskustelu tukin latvaläpimitan nostamisesta on käynnistynyt. Erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset vaikeuttavat puukauppatarjousten vertailua. Varmin tae onnistumiseen puukaupassa on turvautuminen oman metsänhoitoyhdistyksen apuun, sillä tuskin löytyy ostajaa, joka pystyy olemaan paras kaikenlaisissa leimikoissa. Tärkeää on myös suorittaa korjuun valvonta. Sekin vaatii ammattitaitoa ja mahdollisuutta seurata hakkuuta. Erityisen tärkeää metsänhoitoyhdistyksen apu on etämetsänomistajalle.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu tipahtaa postiluukusta helmikuun lopulla. Olemalla jäsenenä saa rahanarvoisia etuja metsänomistamiseen. Jäsenedut ovat yhteissummaltaan monta kertaa arvokkaampia, kuin jäsenmaksun suuruus on. Jäsenmaksu on myös metsäverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydellä metsänomistaja on myös mukana koko metsänomistajien edunvalvontaketjussa kannolta aina Brysseliin saakka. Me teemme metsänomistajan eteen eniten - metsänhoitoyhdistykset ja MTK!

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

Twitter: @TiirolaMikko