Kyläkoulua puolustamassa

Mikko Tiirola
 28.08.2017 

Oikeasti hyvän metsänhoidon vuoksi "Suomi-neidon ahteriin" tarttuu joka vuosi liki 30 miljoonaa tonnia lisää hiiltä kasvun ja poistuman erotuksena.

Ilmastonmuutos aiheutuu siitä, että ihmiskunta käyttää hiiltä ja öljyä elintasonsa ylläpitämiseen. Niiden käytöstä pitäisi päästä eroon.

Puun, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ja josta voi valmistaa fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita korvaavia tuotteita, pitäisi olla oivallinen ratkaisu. Mutta politiikassa näin ei ole. Puusta ja metsästä ollaan tekemässä EU:ssa ongelma. Miten tämä on mahdollista?

Ympäristöjärjestöillä on iso vaikutusvalta suurimmassa jäsenmaassa Saksassa ja myös EU-komissiossa. Ne haluavat lisätä metsien suojelua. Ne eivät kuitenkaan ota huomioon, että mikäli metsiä ei hyödynnettäisi EU:ssa, se tehtäisiin muualla.

Isot jäsenmaat ajavat vahvasti omia kansallisia etujaan. Tosiasiat sivuutetaan aina, kun tarkoitus vaatii. Näinhän kävi, kun hiilivoimalat saivat väljemmät päästörajat kuin puuvoimalat.

Nyt EU-komissio haluaa sitoa puunkäytön viime vuosikymmenen toteutuneisiin hakkuisiin. Jos hakkuita lisättäisiin vertailuvuosista, siitä muodostuisi laskennallista päästöä, joka tulisi jäsenmaan maksettavaksi. Ei auttanut, vaikka komission varapuheenjohtajana toimii Suomen entinen pääministeri.

Oikeasti hyvän metsänhoidon vuoksi "Suomi-neidon ahteriin" tarttuu joka vuosi liki 30 miljoonaa tonnia lisää hiiltä kasvun ja poistuman erotuksena. Vaikka hakkuut lisääntyvät, Suomi-neidon lihominen jatkuu, joskin hieman hitaammalla tahdilla. Eli lisääntyvistä hakkuista huolimatta Suomi-neito ei laihdu!

Oikeasti metsät sitoivat viime vuonna 41 prosenttia suomalaisen yhteiskunnan tuottamista hiilidioksidipäästöistä, kun luku EU:ssa on keskimäärin 7 prosenttia. Suomalaisen oikeustajuun ei mitenkään sovi, että tällaisista lähtökohdista Suomelle oltaisiin kirjoittamassa laskua hiilidioksidipäästöistä. Tällaisista asioista brexitit kumpuavat.

Lopullinen EU-päätös tehdään niin sanotussa trilogissa EU:n puheenjohtajamaan johdolla. Kuluvalla puolivuotiskaudella puhetta johtaa Viro. Se on Suomelle etu. Trilogissa sovitellaan yhteen komission esitys, parlamentin kanta ja jäsenmaiden hallitusten kantaa edustava ministerineuvoston kanta. Suomella on vielä kaksi korttia käännettävissä, parlamentti ja ministerineuvosto.

Suomella on sama ongelma Brysselissä kuin pientä, tervettä kyläkoulua puolustavilla vanhemmilla: vaikka faktoja esität, olet isompien armoilla.

Lulucf-päätöksessä ei olekaan kyse niinkään ilmastosta ja luonnontieteestä, vaan jäsenmaiden välisestä oikeudenmukaisuudesta. Ja Suomessa taloudesta.

Miljoonan kuution lisäkäyttö merkitsee kansantalouteen aina puolen miljardin euron lisäbuustia. Pahinta olisi myös ympäristön kannalta, että Suomeen suunniteltuja investointeja siirretään muualle, missä minkäänlaista sääntelyä ei ole.

Jotta kyläkoulu säilyisi, tarvitaan kaikki kyläläiset mukaan ja kavereita myös oman kylän ulkopuolelta. Suomella on 13 meppiä 754-jäsenisessä parlamentissa ja yksi ministeri 28-jäsenisessä neuvostossa. Siinä ovat pelimerkit.

Kaikki mepit eivät tunnu istuvan kuitenkaan samassa veneessä Suomen kantaa puolustamassa: Sirpa Pietikäinen (EPP) ja Heidi Hautala (vihr.) ovat myötäilleet ympäristöjärjestöjen kantoja.

Pietikäinen on isoimman parlamenttiryhmän pitkäaikaisin suomalaisedustaja. Painaako isänmaan etu vai ympäristöjärjestön lobbaus? Ja mitä tekevät vihreät? Touko Aalto pyrkii tekemään vihreistä valtakunnallisen yleispuolueen populistisen ympäristöpuolueen sijaan. Tässä asiassa olisi todellisen näytön paikka.

Viimeisenä lukkona on pääministeri. Sipilällä pitää olla kanttia tarvittaessa lyödä myös nyrkkiä pöytään neuvostossa. Laskun kanssa ei Brysselistä voi kerta kaikkiaan palata.

650 000 suomalaista metsänomistajaa Brysselin syyskausi huolestuttaa kovasti. Vaikuttamistyötä tehdään viimeiseen asti.

Metsänomistajat jättävät 4.9. Helsingissä vetoomuksen hallitukselle ja europarlamentaarikoille! Tervetuloa mukaan puolustamaan Suomen ja ilmaston etua!