Luontotekoja ilon vai itkun kautta

Suomessa luonnon monimuotoisuuden tilasta kannetaan aiheellista huolta. Luontokatoa ei kuitenkaan pysäytetä sääntelyä lisäämällä eikä syyllistämällä maaseudun ihmisiä. Nyt siihen sortuu Suomen ympäristökeskus (Syke), joka vaatii ennallistamisen toteuttamiseen sitovanluontolain säätämistä, hakeveroa ja luontohaittamaksuja. Esitykset heikentäisivät sekä energiantuotannon huoltovarmuutta että ilmastonmuutoksen hillintää ajamalla uusiutuvien puutuotteiden tuotantoa pois Suomesta.

Valtion rahoittaman tutkimuslaitoksen toiminta hämmästyttää. Syke on perustettu tuottamaan tutkittua ja objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi. Nyt sen edustajat ovat hypänneet suoraan poliittiselle pelikentälle. Syke näyttää toimivan tutkimussateenvarjon alla lobbarina. Se on paheksuttavaa.

Yhtä hämmästyttävää on Syken täydellinen sokeus talousrealiteeteille. Laitoksen edustajat (MT 6.10) kuittaavat ennallistamisen tuoman metsätulojen romahduksen ja syrjäseutujen työpaikkojen menetykset kylmällä olankohautuksella. Se on "shokki, johon kansantalous sopeutuu". Syrjäseuduilla korvaavia työpaikkoja ei ole, eikä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa voida rakentaa pelkän akateemisen teorian varaan. Valtio velkaantuu 13 miljardin euron vuosivauhtia. Samaan aikaan EU:n ennallistamisasetuksen kansallisen toimeenpanosta on tulossa vuosittainen miljardilasku. Tätä laskua Syken esitykset paisuttaisivat ajamalla puunjalosta muihin maihin.

Myöskään luonnon kannalta Syken ehdottamat keinot ovat huonoja. Suurin osa Suomen luonnosta sijaitsee yksityisten maanomistajien hallinnassa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat Metso- ja Helmi-ohjelmat ovat toimineet, koska maanomistajaa on kohdeltu kumppanina. Lisäsääntelyn ja harmaan suojelun uhan myötä rationaalisesti ajattelevat metsänomistajat alkaisivat aktiivisesti vältellä ja pelätä luontotekoja talousmetsissä. Se ei edistäisi luontotavoitteiden saavuttamista. Viisaampaa ja kansantaloudellisesti kestävämpää luontopolitiikkaa on luottaa vapaaehtoisuuteen ja luontoarvomarkkinoihin. Vahvistuva luontopolitiikka rakennetaan yhteistyöllä niiden ihmisten kanssa, jotka huolehtivat maasta ja metsästä joka päivä.

Suomen ympäristökeskus pyrkii esityksillään tukemaan ympäristöministeriön johdolla valmisteltua EU:n ennallistamisasetuksen kunnianhimoista kansallista tulkintaa. Pääministeri Orpon pitää osoittaa johtajuutta. Suomella ei ole enää varaa olla EU:n mallioppilas, joka ampuu itseään jalkaan. On otettava mallia Ruotsista, joka korostaa omassa ennallistamissuunnitelmassaan tiukasti kansallisia etujaan sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Omistusoikeuden kunnioittaminen ja oikeudenmukaiset korvaukset ovat luonnonsuojelun ainoa kestävä perusta. Suomi tarvitsee enemmän aitoja mahdollisuuksia luonnon tekijöille. Velkajarru Suomi ei tarvitse yhtään enempää pykäliä tai tutkimuslaitoksen vaatimaa pakkopolitiikkaa. Ensi kevään vaaleissa velkaantumisen taittamisen lisäksi ratkotaan sitä, tehdäänkö luontotekoja ilon vai itkun kautta. Sillä on iso kytkös velkaantumisen taittumiseen.