Luotetaanko metsänomistajiin?

Kasvun merkkejä sanotaan olevan ilmassa, mutta työllisyys ei tunnu paranevat. Puolueet ovat sopineet velkajarrusta. Se tarkoittaa sitä, että vaalien jälkeen aloittava hallitus joutuu sopeuttamaan valtiontaloutta enemmän kuin istuva hallitus on sitä kyennyt tekemään. Pelkällä leikkaamisella tai veroja kiristämällä taloutta ei tasapainoteta. Tarvitaan lisää kasvua, jotta on mitä verottaa.

Metsäsektorilla on Suomen kansantaloudessa poikkeuksellisen suuri merkitys. Se tuottaa vientituloja, työllisyyttä ja hyvinvointia koko maahan sekä käyttää arvoketjussaan runsaasti kotimaisia raaka-aineita, työvoimaa ja teknologiaa. Siksi metsäpolitiikan vaikutukset näkyvät suoraan myös talouskasvussa.

Nykyisen vaalikauden lopun ja tulevien vaalikausien tärkein metsäpoliittinen kysymys on EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano. Sen vaikutukset voivat nousta miljardiluokkaan vuosittain aina vuoteen 2050 saakka. Olemme tehneet siitä painavia lausuntoja niin metsänhoitoyhdistyksissä kuin MTK:ssa. Luonnon monimuotoisuutta on vahvistettava, mutta se on tehtävä vapaaehtoisuuden, kannusteiden ja täysimääräisten korvausten pohjalta sekä kaikki kansalliset joustot hyödyntäen.

Kasvun pahin vihollinen on tarpeeton sääntely. Se heikentää sekä metsänomistajien että teollisuuden investointihalukkuutta. Siksi ajamme ilmastolain päivitystä ja vastustamme erillisen luontolain säätämistä, jota ympäristöjärjestöt ja vasemmistopuolueet tuntuvat ajavan vaaliohjelmiinsa. Pyrimme edistämään luontoarvojen huomioimista edistämällä luontoarvomarkkinoiden syntymistä. Haluamme, että luonnonsuojelulakia uudistetaan niin, että vastaavat korvaussäädökset lisätään lajisuojeluun myös luonnonsuojelulaissa, mitkä ovat jo tuttuja metsälaissa ja alueidenkäyttölaissa. Jos maanomistajan oikeuksia rajoitetaan yhteiskunnan tavoitteiden vuoksi, korvauksen tulee seurata rajoitusta.

Politiikan vihreältä ja vasemmalta laidalta on esitetty puun energiakäytön verottamista. Se olisi iso virhe aikana, jolloin Suomen tulisi vahvistaa huoltovarmuuttaan ja energiaturvallisuuttaan. Sähkönkulutus kasvaa teollisuuden investointien ja datakeskusten myötä, eikä kotimaisen bioenergian asemaa pidä heikentää eikä altistaa sähkön- ja lämmöntuotantoa tyynien pakkasjaksojen suuriin hintapiikkeihin.

Sähköistymisen myötä rakennetaan uusia sähkönsiirtolinjoja. Orpon hallituksen lunastuslakiuudistus oli askel oikeaan suuntaan, mutta voimajohtoalueiden korvauskysymyksiä se ei ratkaissut. Sähkönsiirto on liiketoimintaa, jota harjoitetaan toisten mailla. Siksi maanomistajille pitäisi maksaa nykyistä oikeudenmukaisempi, myös vuosittaisen tuoton huomioiva korvaus.

Seuraavan hallituksen tärkein metsäpoliittinen valinta on lopulta yksinkertainen: luotetaanko suomalaisiin metsänomistajiin vai lisätäänkö ohjausta, kieltoja ja rajoituksia? Metsänomistajajärjestön vastaus on selvä. Metsien monimuotoisuus, ilmastotavoitteet, huoltovarmuus ja talouskasvu voidaan sovittaa yhteen vain, jos metsänomistaja nähdään ratkaisuna eikä ongelmana.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.