Maailmaa pelastamassa

19.10.2016

MHY lehdet 03/2016
Mikko Tiirola

Kaikki se mitä viimeisen vuosisatojen ajan on tehty uusiutumattomasta öljystä ja kivihiilestä tullaan korvaamaan uusiutuvilla materiaaleilla. Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin niin merkittävistä hiilipäästöjen vähentämisestä, että vuoteen 2050 mennessä käytännössä hiili ja öljypohjaisten tuotteiden käytöstä on luovuttava. Se tarkoittaa energiavallankumousta sähköntuotannossa, liikenteessä ja lämmityksessä sekä muovin ja tekokuitujen korvaamista biopohjaisilla tuotteilla. Rakentamisessa siirrytään kierrätykseen ja uusiutuviin materiaaleihin. Kiinassa jo parin vuoden päästä on tavoitteena, että puolet rakentamisesta on vihreää rakentamista. Sinne hirttä ja lankkua sopii. Fossiilitaloudesta siirrytään biotalouteen kovalla vauhdilla. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi tällä vähennetään merten saastumista. Valtamerissä kelluu jopa EU:n kokoisia jätelauttoja, jotka jauhautuvat mikromuoveiksi ja päätyvät kalojen mukana ihmiseen.

Suomelle tämä on suuri mahdollisuus. Metsäsäätiön nuorisohankkeen iskulause, "Metsien käyttö pelastaa maailman", kuvaa erinomaisesti tätä mahdollisuutta. Laboratoriotasolla jo nyt voidaan valmistaa käytännössä kaikkia muovi- ja öljypohjaisia tuotteita puusta. Tekniikka kehittyy harppauksin. Nanoselluloosasta osataan jo valmistaa hiilikuitua ja terästä vahvempia ja kevyempiä materiaaleja. Puusta osataan jo valmistaa tekokuituja ja puuvillaa korvaavia lankoja. Älyvaatteiden kehitykseen puukuidun kerrotaan olevan erinomaista. 100% biodieseliä, joka sellaisenaan soveltuu polttomoottoreihin, valmistetaan jo kaupallisesti Lappeenrannassa. Eikä unohtaa sovi massiivipuurakenteita: puurakentaminen on parasta ilmastopolitiikkaa.

Maailman pelastaminen vaatii oikeasti puunkäytön lisäämistä. Samalla pitää pystyä huolehtimaan metsäluonnon monimuotoisuudesta. Yhtälö ei toimi luontojärjestöjen esittämällä laaja-alaisella suojelulla. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vanhanaikaisia. Metsien lisä käyttö on avain ilmastonmuutoksen hillintään. Museoimalla metsiä se ei onnistu. Talousmetsien arvokkaat ja usein pienialaiset monimuotoisuuskohteet voidaan saada maanomistajien myötävaikutuksella palvelemaan lajiensuojelua kustannustehokkaasti. Uhkapilvi tämän kaiken yllä on EU komissio, jonka esittämät laskelmat ovat tekemässä metsien biologisista hiilinieluista poliittisilla päätöksillä hiilipäästön. Tässä on pääministeri Sipilälle, ministeri Tiilikaiselle ja komissaari Kataiselle työsarkaa. Isänmaa muistaa heidät joko hyvässä tai pahassa juuri tämän asian suhteen. Periksi ei voi antaa.

Omia metsiä kannattaa hoitaa jatkossa siis entistäkin paremmin. Oikea-aikaisuus on tärkeintä tuoton maksimoimiseksi. Olisi järkevää tyydyttää liikunnan tarve raivaussahan kanssa taimikonhoidossa. Se korvaa hienosti lenkkeilyn ja samalla tulee hoidettua omaisuutta. Jos metsänhoito ei itseltä kuitenkaan onnistu, kannattaa ottaa metsuri töihin. Omalta metsäneuvojalta saa parasta ammattiapua niin metsänhoitoon kuin puukauppaan liittyvissä kysymyksissä. Tyhmintä on kuitenkin olla tekemättä mitään. Jos metsiin ei jaksa panostaa, kannattaa soitta metsänhoitoyhdistykseen. Metsatilat.fi etsii uuden ostajan tilalle. Metsätilojen kysyntä on vahvaa. Nyt on hyvä hetki vaihtaa omaisuuslajia, mutta tähän suosittelen tarttumaan vain niitä, joilla ei mielenkiinto riitä metsänsä hoitoon.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.

Twitter: @TiirolaMikko