Maksaisinko metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun?

MHY lehdet 01/2020
Mikko Tiirola

Haluaisin herätellä vapaamatkustajia pohtimaan, kannattaisiko sittenkin maksaa metsäverotuksessa vähennyskelpoinen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu. Se kolahtaa postiluukusta maaliskuun alussa.

Metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen jäsenhintaisia palveluita lähes kaikkien metsänomistamiseen liittyvien asioiden hoitamiseen. Palveluliiketoiminta on markkinaehtoista, mutta mhy onkin enemmän kuin muut. Metsänhoitoyhdistykset erottuvat puunostajista ja muista metsäpalvelujen tarjoajista sillä, että ne kaikki ovat MTK:n jäsenyhdistyksinä osa metsänomistajien etujärjestöä. Aina metsänomistajan puolella kannolta Brysseliin. Mhy:n jäsenyys on siksi tärkeää, vaikka kaikkia yhdistyksen palveluita ei käyttäisikään.

Taloudellisesti merkittävintä edunvalvontatyötä mhy:t tekevät puumarkkinoiden kilpailutuksessa, alueellisen hintatietoisuuden ylläpitämisessä ja entistäkin tärkeämpään rooliin nousseessa katkonnan ja korjuun valvonnassa. Mitä etäämmällä metsätilasta metsänomistaja asuu ja mitä vähemmän hänellä on aikaa ja osaamista metsänhoidosta, sitä tärkeämpää metsänomistajalle on mhy:n tarjoaman valtakirjakaupan hyödyntäminen. Oma metsäneuvoja valvoo, ettei tule puukaupassa juksatuksi. Mielenrauhasta kannattaa maksaa.

Nekin metsänomistajat, jotka tekevät suoraa puukauppaa tai ovat yhtiöiden sopimusasiakkaita, hyötyvät valtakirjakaupasta, joka kilpailun ylläpitäjänä ylläpitää puun hintaa. Metsänhoitoyhdistys seuraa ja vaikuttaa myös alueensa riista-, ympäristö- ja kaava-asioihin yhdessä MTK:n metsälinjan kenttäpäällikön ja tuottajaliittojen kanssa.

Mhy:n toiminnasta ja palveluista päättää valtuusto. Ensi syksynä on valtuustovaalit. Ehdokkaaksi voi ryhtyä jokainen täysi-ikäinen yhdistyksen jäsen. Valtuusto päättää yhdistyksen toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja jäsenmaksusta sekä valitsee yhdistyksen hallituksen ja edustajan MTK:n metsävaltuuskuntaan. Metsävaltuuskunnan kokouksessa jokaisen mhy:n edustajalla on niin monta ääntä kuin metsänhoitoyhdistyksellä on jäseniä. Näin demokratia toimii.

Metsävaltuuskunta ja sen valitsema metsäjohtokunta linjaavat MTK:n metsäedunvalvonnan painopisteet. Puolustettavaa riittää niin Helsingissä kuin Brysselissä. Brysselissä asiat ovat mutkikkaita hoidettavia. Viimeistään LULUCF keskustelun jälkeen jokainen metsänomistaja on oivaltanut, että EU vaikuttaa suomalaiseen metsänomistajaan. MTK:lla on ollut Brysselissä toimisto jo lähes 30 vuotta ja olemme Euroopan 16 miljoonaisen metsänomistajajärjestön kantava voima. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksusta osa kulkeutuu tämänkin edunvalvonnan rahoitukseen. Tällä hetkellä isoin vaikuttaminen suuntautuu EU:n metsästrategiaan, jota ajetaan komission Green Dealin itsenäiseksi osaksi sekä EU:n biodiversiteettiohjelmaan.

Kotimaassa painitaan metsien käytön oikeutuksen ja hyväksyttävyyden kanssa. Omaisuudensuojan puolustamisessa on työmaata Marinin hallituksen kanssa. Vaikutamme par'aikaa metsänomistajien äänellä metsälain ja metsätuholain arviointeihin, kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen sekä lunastuslakiin. Uusi Kemeraa korvaava kannustinjärjestelmä on valmisteilla ja ojitettujen suometsien käsittelylle luodaan painetta. Ilmastolakiin sisältyy paljon kysymysmerkkejä. Sertifiointijärjestelmien kriteeristöt ovat uusittavana. Etsimme hiilensidontamarkkinasta uusia tulonlähteitä metsänomistajille. Myös puunkäyttöä lisääviä investointeja yritämme vauhdittaa kaikin keinoin ja verotuksessa ajamme metsävähennyksen nostoa ja sen rahoittamista rajaamalla sen käyttö yksityisiin metsänomistajiin ja yhteismetsiin. Vain muutamia tärkeimpiä mainitakseni.

Jos vieläkin emmit metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksamista, suosittelen, että otat kuitenkin yhteyttä oman metsäalueesi metsäneuvojaan ja sovit tilakäynnistä. Luulenpa, että se saa viimein sinutkin hereille.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.