Mallia Metsosta

18.12.2009

PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 18.12.2009 22:11
MIKKO TIIROLA


Vuoden vaihteessa tapahtuu iso periaatteellinen uudistus. Luonnonsuojelussa siirrytään pakkosääntelystä markkinatalouteen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (Metso) myötä.

Metsänhoitoyhdistykset ovat valmiita hakemaan markkinoille luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita ja moni metsänomistaja on halukas tarttumaan asiaan.

Muun yhteiskunnan on osoitettava suojelualueiden hankintaan riittävä rahoitus. Poliitikkojen pitää miettiä, mitä satsataan lajien tai elinympäristön suojeluun, mitä ilmastotavoitteisiin ja mitä elinkeinojen kehittämiseen. Lainsäätäjä on luonut Metso-ohjelmalle hyvät puitteet.

Keskeinen elementti Metson toteuttamisessa on määräaikainen 10 tai 20 vuoden suojelu. Moni maakunnallinen ympäristökeskus on halunnut unohtaa tämän ja pyrkii pelkästään pysyviin lunastuksiin.

Linjaus on valitettava, sillä pysyvä suojelu istuu huonommin ylisukupolviseen perhemetsänomistukseen. Määräaikaisilla sopimuksilla ei sidota tulevien sukupolvien käsiä. Suojelukohteiden tarjonta on monipuolisempaa, jos määräaikaissuojelu on aito vaihtoehto.

Kööpenhaminan ilmastokokous osoittaa, kuinka energiantuotanto ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat nousseet kansainvälisen politiikan keskiöön. Suomalaisella maaseudulla on asiassa vain voitettavaa. On harmillista, että Suomessa soudetaan luonnonvarojen kestävän käytön suhteen valtionhallinnossa kahteen suuntaan. Kun maa- ja metsätalousministeriö soutaa, ympäristöministeriö huopaa, ja päinvastoin. Onko meillä tähän varaa?

Sekä ympäristö että elinkeinot voittaisivat, jos vanhoista rakenteista luovuttaisiin. On erikoista, että aluehallinnossa asiat tehdään yhdessä, mutta keskushallinnossa erikseen ja että kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti syksyllä Luonnonvaraministeriön perustamista, tuli kovin vastustus vihreiltä ja ympäristöhallinnosta.

Otetaan mallia Metso-ajatuksesta: Ei ole luonnon eikä ympäristön kannalta huonoa, jos asioita ajatellaan kokonaisuuksina ja prosesseina.

Aluehallinnon uudistus on maakunnille mahdollisuus. Maakuntien liittojen kehittämismahdollisuudet paranevat. Työ ja elinkeinoministeriöiden yhdistyminen poistaa monia elinkeinojen ja alueiden kehittämisen esteitä. Metsäsektori nivoutuu Elyjen ja maakuntaliittojen aluekehitykseen uudistuvalla metsäkeskusorganisaatiolla.

On tärkeää, että metsäkeskusten toiminta painottuu vahvaksi metsäklusterin puolestapuhujaksi ja toimijaksi Elyjen ja maakuntaliittojen rinnalla. Metsäkeskuksista ei saa tulla uudistuksen myötä laintulkintaan käpertyneitä viranomaisyksiköitä, ei myöskään yleistä mielipidettä myötäileviä alueellisia "diskuteeraajia". Ei ole vaarallista, että metsäkeskuksista muodostuu valtakunnallinen yksikkö, mutta se on, jos niitä maakunnissa ohjaillaan muilla kuin metsätaloudellisilla perusteilla.

MIKKO TIIROLA 

metsävaltuuskunnan pj 

Petäjävesi