Marraskuussa jännittää muillakin kuin Trumpilla

MHY lehdet 03/2020
Mikko Tiirola

Marraskuussa on kahdet merkittävät vaalit. Molemmat vaalit ovat seuranneet kesäolympiadin rytmitystä, kunnes korona siirsi Tokion kisat. Toki Yhdysvalloissa on äänestetty presidentistä aina neljän vuoden välein marraskuussa jo vuodesta 1792 asti - siis reilu sata vuotta ennen ensimmäisiä olympialaisia. Hieman lyhempi marraskuinen vaaliperinne on metsänhoitoyhdistyksissä, jossa on valittu vuodesta 2000 asti neljäksi vuodeksi valtuutetut metsänomistajat päättämään oman metsänhoitoyhdistyksen asioista.

Amerikassa tiedetään jo, että vaihtoehdot ovat Trump ja Biden, mutta metsänhoitoyhdistyksissä ehdokasasettelu jatkuu syyskuun loppuun saakka. Ehdokkaaksi hakeutuminen on nyt helpompaa kuin aikaisemmin. Suosittelijoita ei enää tarvita. Riittää että on mhy:n jäsenenä olevan metsätilan täysi-ikäinen osakas. Ehdokkaaksi asettuminen tapahtuu helposti täyttämällä www.mhy.fi sivuilta löytyvän lomakkeen. Toki metsänhoitoyhdistyksen toimistolla voi hoitaa myös asian, mikäli netti tuntuu vieraalta.

Suomalaisille on tyypillisempää kuin amerikkalaisille pohdiskella omaa pätevyyttään. Amerikasta voisi tässä ottaa mallia. Pätevyysvaatimuksia ei ehdokkaille aseteta. Riittää, että metsäasiat kiinnostavat. Ei ole olemassa huonoja metsänomistajia. On vain metsänomistajia, joilla jokaisella on omaan metsäänsä päätäntäoikeus ja mielipiteitä, miten mhy toimintaa kehittämällä omaan metsänomistamiseen saadaan lisäarvoa. Valtuusto edustaa sitä paremmin metsänomistajakuntaa, mitä erilaisempia näkökulmia se pystyy jäsenistöstä tuomaan esille. Myös vaalista tulee sitä mielenkiintoisempi, mitä monipuolisemmin ehdokkaita saadaan. Erityisesti kannustan naismetsänomistajia aktivoitumaan. Naisia on metsänomistajista 40 prosenttia, mutta nykyisissä valtuustoissa vain 14 prosenttia. Toinen ryhmä, jotka ovat selkeästi aliedustettuja mhy päätöksenteossa ovat tilan sijaintapaikkakunnan ulkopuolella asuvat etämetsänomistajat.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuustotyö ei minimissään vie kovin paljon aikaa. Sääntömääräisiä kokouksia on vain kaksi vuodessa. Niissä päätetään mm mhy:n strategiasta, toimintasuunnitelmasta, talousasioista, jäsenmaksusta ja tehdään henkilövalintoja hallitukseen tai vaikkapa MTK:n metsävaltuuskuntaan. Mutta kun metsänhoitoyhdistystoiminta rupeaa valtuutettuna kiinnostamaan enemmän, tarjoutuu kyllä mahdollisuuksia päästä mukaan koulutuksiin, valtuustoretkille ja seminaareihin tai kuuntelemaan myös omaa metsänomistamista tukevia esitelmiä tai oppimaan toisilta metsänomistajilta. Toisten metsänomistajien sosiaalinen verkosto onkin monelle tärkein ponnin olla mukana. Sitä voin minäkin kokemuksesta suositella.

Mutta toki varoituksen sanaakin on jaettava. Pikkusormen antaminen voi viedä paljon enemmänkin. Kun mhy kärpänen puraisee vähän enemmän ja innostuu metsänomistajien puolesta puhumisesta laajemmin, voi päästä mukaan mhy hallitustyöhön ja vaikkapa yhdistyksen edustajaksi MTK:n metsävaltuuskuntaan. Niin se menee, että mhy vaalit ovat metsänomistajien demokraattinen kanava toteuttaa metsänomistajien etujen valvomista kannolta Brysseliin. Siinä piisaakin työmaata olipa USA:n presidenttinä jatkossa Trump taikka Biden.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.