Metsälakimuutoksia tulossa

MHY Keski-Suomi Sinun Kerkkäsi 5.9.2011
Hallinnon puheenvuoro Mikko Tiirola

Elämme epävarmoja aikoja. Talouden indikaattoreina toimivat pörssit ovat olleet alavireisiä koko vuoden ja vauhti on vain kiihtynyt syksyn alkaessa. Pörssien sanotaan ennustavan talouden kuvaa noin puoli vuotta ennen reaalitaloutta. Eurooppalaista rahoitusjärjestelmää horjuttavat eteläisten euromaiden velkakriisit. Myös Suomi velkaantuu vauhdilla. Parin, kolmen vuoden takaisen laman laskuja ei ole vielä päästy edes lyhentämään, kun uusi jo kolkuttelee tuloaan. Koska taloutemme pohjautuu vahvasti vientiteollisuuteen, tulevat päämarkkinoiden talousongelmat heijastumaan myös meille.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on tasoltaan ymmärrettävän tiukka. Se, joka syö liian pitkään enemmän kuin tienaa, on vaikeuksissa. Tiukka talouden pito on välttämätöntä. Toisaalta budjettiesityksen pitäisi turvata myös kasvun edellytyksiä, jotta velat saadaan maksetuksi. Metsäsektorin osalta huoli kohdistuu juuri näihin kasvun eväiden heikkenemiseen. Hallituspuolueilla on näytönpaikka. Ilman muutoksia valtiovarainministeriön budjettiesitys heikentää metsäalan kasvun edellytyksiä.

Pääomaveron korottaminen vie metsänomistajilta parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Kemerasta leikataan yli 8 miljoonaa euroa ja tuet laitetaan verollisiksi. Investointihalukkuutta puuntuotantoon nämä esitykset vääjäämättä laskevat.

Metsänomistajien ikääntymiseen ja tilakoon pirstoutumiseen suhteen budjettiesitys on suorastaan masentava. Ongelma tiedetään, ja lääkkeetkin olisivat halpoja - käytännössä valtiolle ilmaisia, mutta jostakin syystä halutaan kulkea päinvastaiseen suuntaan. Hallitus aikoo kiristää perintöveroa siten, että isoimpien metsätilojen omistajavaihdoksia verotetaan jatkossa nykyistäkin kovemmin. Budjettiesitys haluaa nostaa myös yhteismetsien verotuksen 30 prosenttiin. Lopputulema on se, että valtio saa vajaan miljoonan euroa lisää verotuloja, mutta mukavasti virinnyt yhteismetsäbuumi pysähtyy totaalisesti ja tilakokojen pieneneminen ja metsänomistajien ikääntyminen vain kiihtyvät.

Myös edellisen hallituksen mittavasta ilmastopaketista joudutaan hakemaan säästöjä. Tässä taloustilanteessa sekin on ymmärrettävää. Mutta se on hullua, että säästöjä haetaan koko paketin kustannustehokkaimmasta kohdasta - pienpuunenergiatuesta. Tuulienergian tukeen ollaan pistämässä vuositasolla selvästi yli puolet koko ilmastopaketin reilusta 300 miljoonasta. Tällä saavutetaan kuitenkin vain kuudesosa ilmastotavoitteesta. Sokea Reetakin ymmärtää, että nyt yritetään säästää täysin väärästä paikasta. Pienpuunenergiatuella olisi valtiontalouden säästöjen lisäksi merkittäviä muitakin vaikutuksia. Se lisäisi aktiviteettia nuorissa metsissä, toisi myös kuitupuuta nykyistä enemmän markkinoille ja työllistäisi vahvasti maaseudulla.

Kasvuneväitä tosiaan tarvittaisiin. Tämä kansa ei pitkälle pärjää, jos keskitymme pesemään vain toinen toistemme paitoja. Lisää puurakentamista, lisää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa ja lisää investointiedellytyksiä puuta eri käyttömuodoissa käyttäville laitoksille. Valtiovallan pitäisi houkutella aktiivisesti myös uusia ulkomaisia investoijia metsäsektorille. Raaka-ainetta jää käyttämättä parikymmentä miljoonaa mottia vuosittain, osaavaa työvoimaa on ja vielä kohtuullista infraakin meiltä löytyy. Budjetin ja hallitusohjelman ohjenuorana pitäisi tässä taloustilanteessa olla vahva kasvu, yrittäjyys ja työllisyys. Valtion talousarvioesitys ei valitettavasti siltä näytä.

Hallitus aikoo ohjelmansa mukaisesti uudistaa sekä metsälain että metsänhoitoyhdistyslain. Metsänomistajien valinnanvapautta aiotaan lisätä. Se on ihan oikein. Metsälain uudistamisen perusteista vallitsee varsin selkeä yhteisymmärrys. Sen sijaan metsänhoitoyhdistyslain avaamiseen liittyy jännitteitä. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat pitäneet nykyisen lain perusteita hyvänä lähtökohtana. Metsäteollisuus haluaisi pistää yhdistysten harjoittaman liiketoiminnan erillisiin yhtiöihin. Erityistä närää tuntuu aiheuttavan korjuupalvelu. Taustalla on tietenkin se, että metsänhoitoyhdistykset koetaan niin vahvoiksi metsänomistajien edunvalvojiksi erityisesti puumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistysten rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa on joka tapauksessa niin suuri, että ilman kunnollista analyysiä ei lakia pidä mennä muuttelemaan. Näytöt tuloksekkaasta toiminnasta ovat kovat.

Meillä Keski-Suomessa voidaan tuleviin lakimuutoksiin suhtautua varsin levollisesti. Fuusioiden myötä mahdollisuudet korvata pieneneviä metsänhoitomaksutuloja ovat kehittyneen liiketoiminnan myötä hyvät. Hallinnolta ison yhdistyksen reivaaminen vaatii jatkossa entistä enemmän. Ensi vuonna ovat valtuustovaalit. Hyviä ja motivoituneita ehdokkaita on syytä ryhtyä etsimään jo nyt.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.