Metsänhoitoyhdistykset ovat laajentumassa maakunnan kokoisiksi – Mikko Tiirola: "MTK ja metsänhoitoyhdistykset yhdessä vahvoja"
Maaseudun Tulevaisuus / Jouko Kyytsönen
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvioi, että MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat yhdessä vahva kansainvälinen metsänomistajien edunvalvontaorganisaatio jo nyt. Metsänomistajastrategiaa kehitetään edelleen koko ajan.
Runsaat puolensataa metsänhoitoyhdistystä (mhy) tuli muutama vuosi sitten osaksi MTK:ta sen jälkeen, kun metsänhoitomaksusta luovuttiin kuusi vuotta sitten.
Metsänomistajien edunvalvontaorganisaatio on varsin vahva ja kadehdittu ulkomailla, mutta omaa toimintaa pitää jatkuvasti kehittää, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo.
MTK:n koko organisaatio on nyt noin 200 000 metsänhoitoyhdistysten jäsenen käytössä. Pelkästään MTK:n metsälinjalla on noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii kenttäpäällikköinä eri puolella Suomea.
Aiemmat metsänomistajien liitot on lakkautettu, ja niiden työntekijät ovat siirtyneet MTK:n organisaatioon.
MTK:n metsävaltuuskunnan asettama tavoite on kasvattaa yhdistyksistä maakunnan kokoisia, jolloin niitä olisi noin 20.
"Tällainen yhdistys pystyy tarjoamaan kaikki metsänomistajien tarvitsemat palvelut. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin tarvitaan asiantuntemusta, jonka kysyntä kasvaa rajusti", Tiirola toteaa.
Yhdistykset tekevät joka tapauksessa itse päätökset niille sopivasta toiminta-alueesta.
MTK ja metsänhoitoyhdistykset luovat parhaillaan metsänomistajastrategiaa.
"Nyt mietitään, onko MTK pystynyt pitämään yhdistysten toimintaa esillä, ja toisaalta, onko kaikissa yhdistyksissä vielä osattu avata jäsenille MTK:n roolia metsänomistajaketjun edunvalvonnan osana."
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY
Vierastavatko kaupunkimetsänomistajat MTK:ta? Tiirola kertoo, että asiaa on tutkittu.
"Tutkimuksen mukaan kaupunkilaismetsänomistajat arvostivat MTK:n edunvalvontaa jopa maanviljelijöitä enemmän. Tosin suurella osalla vastaajista ei ollut kantaa asiaan, eli epätietoisuutta metsäasioiden hoidosta on uusilla jäsenillä ja kaupunkimetsänomistajilla paljon."
MTK hyötyy siitä, että se saa jäseniä metsäpuolelta samaan aikaan, kun maatilat vähenevät. Maatalousjäseniä MTK:lla on runsaat 110 000.
"Joka tapauksessa kokonaisuudessa on potentiaalia, eli yhdistykset hoitavat metsänomistajien etuja puukaupan kilpailutuksessa, katkonnan valvonnassa ja paikallisissa asioissa, ja MTK valvoo etuja maa- ja valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Paine metsänomistajan päätösvaltaa ja omaisuudensuojaa vastaan kasvaa koko ajan."
"Jatkossa on syytä pistää paukkuja laajemmin Brysseliin EU:n suuntaan, sillä siellä tehdään entistä enemmän suoraan metsänomistajia koskevia päätöksiä."
Kansainvälisesti Suomessa ja Ruotsissa on Tiirolan mukaan paras metsänomistajien edunvalvonta, molemmissa edunvalvontaa hoidetaan yhdessä maa- ja metsätalousorganisaatiossa.
Muissa maissa metsänomistajat pyrkivät yksinään vaikuttamaan asioihin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY
Jotkut metsänomistajat ovat arvostelleet metsänhoitoyhdistyksiä siitä, että ne suuntaavat valtakirjan saatuaan puunkorjuuta omalle organisaatiolleen, vaikka se käy metsänomistajalle kalliimmaksi.
Yhdistys pystyy tekemään valtakirjan saatuaan kaupat sen mukaan, mikä parhaaksi katsotaan, valvonta on omavalvontaa.
Tiirolan mukaan yhdistysten korjuupalvelun tausta on siinä, että korjattiin pienpuustoa, joka ei muuten mennyt kaupaksi.
"Tässä yhdistysten täytyy kyllä olla tarkkana, eli korjuupalvelun pitää pysyä renkinä. Tärkeää on, että toimitaan avoimesti."
Monissa yhdistyksissä korjuupalvelu on itsenäinen yksikkö, joka osallistuu kauppojen kilpailutukseen muiden ostajien tavoin, jolloin epäilyksiä väärinkäytöksistä ei jää.
Eri alueet otetaan MTK:ssa Tiirolan mielestä huomioon. Eroja on esimerkiksi kemeratuessa. Suomessa on kolme suuraluetta, metsävaltainen Itä-Suomi, enemmän maatalouspainotteinen Länsi-Suomi sekä Pohjois-Suomi laajoine pinta-aloineen. Metsävaltuuskunta etsii parasta kokonaisuutta edunvalvontaan.
Metsäyhtiöt tarjoavat yhä enemmän metsänomistajille metsänhoitoa ja apua esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen. "Yhtiöt pyrkivät saamaan sopimusasiakkaita, jolloin ne saavat puuta ilman kilpailutusta. Metsänhoitoyhdistysten suuri etu metsänomistajalle on, että ne kilpailuttavat kaupat ja valvovat katkontaa. Mutta yhdistysten täytyy pystyä pärjäämään muidenkin palvelujen tarjonnassa."
"Yhdistysten välillä on eroja ja pienimmillä ei ole tarpeeksi resursseja riittävään palveluun, mutta kehitystyö jatkuu", Tiirola sanoo.
Nykyisin mhy:t tekevät puunmyyntisuunnitelmista kaksi kolmannesta ja puukaupoista 40 prosenttia metsänomistajien puolesta.
Metsänhoitotöistä ne suunnittelevat ja toteuttavat noin 80 prosenttia.
