Metsänomistajailtamapuhe Leppävirta 19.8.2016

MHY Keski-Savo Metsäiltamat 19.8.2016
Mikko Tiirola

Hyvä metsäiltamaväki, arvoisa ministeri!

Mukava kesä...

Investointeja ...

Sipilän hallituksen keskeinen tavoite on sääntelyn keventäminen. Yrittäminen ja sitä kautta työn luominen on hankaloitunut vaivihkaa erilaisten lupaprosessien monimutkaistumisen myötä. Maakuntauudistuksen yhteydessä lupaviranomaisina nykyisin toimivien elyjen ja avien tehtävät tullaan järjestelemään uusiksi valtakunnallisen viraston, maakuntien ja kuntien kesken. Uudistuksessa tehdään kauaskantoisia ratkaisuja. Tällä uudistuksella ratkaistaan pitkälti se, voidaanko hallituksen tavoitteet sääntelyn purkamisesta saavuttaa.

Maakuntien ja kuntien kokonaiskehittäminen ei onnistu, jos luvat ja luonnonsuojelu on eriytetty päätöksenteossa ja ne ratkaistaan valtion viraston toimesta kaukana asukkaista ja elinkeinoista. Kokonaiskehittämiseen kuuluu tasapainoinen harkinta sekä ympäristö- että elinkeinoasioissa. Ympäristöasioiden erottaminen on myös omiaan lisäämään vastakkainasettelua ympäristön ja elinkeinon välillä, vaikka ympäristönäkökulman pitäisi olla mukana kaikessa päätöksenteossa.

Hallitus ei saa hukata tilaisuuttaan purkaa sääntelyä ja tarjota kunnille eväitä elinvoimansa rakentamiseen. Uuden monitasoisen sääntelyn asemasta pitäisi maakuntauudistuksen yhteydessä kaikki alle ns. direktiivilaitoskoon yksiköt vapauttaa erilisistä ympäristöluvista ja siirtää kevyemmän ilmoitusmenettelyn piiriin. Samalla päätösvalta tulee siirtää kunnille, joissa myös hankkeita koskevat rakennusluvat tullaan käsittelemään. Tämän jälkeen palvelut saataisiin yhdeltä luukulta omasta kunnasta. Kuntien kokonaisvastuu alueidensa ja elinkeinojensa kehittämisestä vahvistuisi.

Myöskään luonnonsuojelukokonaisuutta, joka kuuluu keskeisesti maakunnan toimintaan ja suunnitteluun, ei kannata siirtää valtakunnalliseen virastoon vaan antaa maakuntapäätöksenteon hoidettavaksi. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on pääosin arkista työtä maakunnissa, lähellä luontoa. Tätä ei voida tehdä valtakunnallisesta virastosta vaan alueilla, paikallisia luonnonolosuhteita ymmärtäen.Jos vaikkapa Natura-verkostoon liittyy valtakunnallista vastuuta, voidaan se hoitaa ministeriön kautta.

Ympäristölupa- ja luonnonsuojeluasioita ei siis pidä keskittää valtakunnalliseen virastoon, vaan luottaa kuntien ja maakuntien harkintavaltaan lainsäädännön puitteissa.

Syksyllä eduskunta käsittelee myös merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta, joka toteutuessaan tuo kunnille välineitä maaseudun kyläalueiden elinvoimaisuuden lisäämiseen.

Maisematyöluvan osittainen poistuminen metsänkäsittelystä on tärkeä uudistus erityisesti biotalousmaakunnille. Maisemansuojelussakin on siirryttävä vapaaehtoisiin sopimuksiin, kaavasuojelu on tullut tiensä päätökseen.

MTK: Ympäristöluvat ilmoituksiksi ja kuntien vastuulle

- Ympäristölupa- ja luonnonsuojeluasioita ei pidä keskittää valtakunnalliseen virastoon. Keskittämisen sijaan ympäristöluvat voitaisiin kaikkein isoimpia hankkeita lukuun ottamatta muuttaa ilmoituksiksi ja antaa kuntien vastuulle, ehdotti MTK:n Mikko Tiirola Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon Metsäiltamissa.

Maakuntien ja kuntien kokonaiskehittäminen ei onnistu, jos luvat ja luonnonsuojelu on eriytetty päätöksenteossa. Kokonaiskehittämiseen kuuluu tasapainoinen harkinta sekä ympäristö- että elinkeinoasioissa. Ympäristöasioiden erottaminen on myös omiaan lisäämään vastakkainasettelua ympäristön ja elinkeinon välillä, vaikka ympäristönäkökulman pitäisi olla mukana kaikessa päätöksenteossa.

Hallitus ei saa hukata tilaisuuttaan purkaa sääntelyä ja tarjota kunnille eväitä elinvoimansa rakentamiseen. Uuden monitasoisen sääntelyn asemasta MTK:lla on yksinkertainen ratkaisu yritystoiminnan edistämiseen niin että ympäristöasiat tulevat myös huomioiduksi päätöksenteossa:

- Maakuntauudistuksessa kaikki alle ns. direktiivilaitoskoon yksiköt voidaan vapauttaa ympäristöluvista ja siirtää kevyemmän ilmoitusmenettelyn piiriin. Samalla päätösvalta tulee siirtää kunnille, joissa myös hankkeita koskevat rakennusluvat tullaan käsittelemään. Tämän jälkeen palvelut saataisiin yhdeltä luukulta omasta kunnasta, ehdottaa Tiirola.

Myöskään luonnonsuojelukokonaisuutta, joka kuuluu keskeisesti maakunnan toimintaan ja suunnitteluun, ei kannata siirtää valtakunnalliseen virastoon. Jos vaikkapa Natura-verkostoon liittyy valtakunnallista vastuuta, voidaan se hoitaa ministeriön kautta.

- Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on pääosin arkista työtä maakunnissa, lähellä luontoa. Tätä ei voida tehdä valtakunnallisesta virastosta vaan alueilla, paikallisia luonnonolosuhteita ymmärtäen, muistuttaa Tiirola.

Syksyllä eduskunta käsittelee merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta, joka toteutuessaan tuo kunnille välineitä maaseudun kyläalueiden elinvoimaisuuden lisäämiseen.

- Maisematyöluvan osittainen poistuminen metsänkäsittelystä on tervetullut uudistus. Maisemansuojelussakin on siirryttävä vapaaehtoisiin sopimuksiin, kaavasuojelu on tullut tiensä päätökseen.

Lisätietoja: MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puh. 044 538 4280