Metsänomistajan ilmastotekoja

Mikko Tiirola
23.11.2017 

Metsikkö oli sitonut kasvaessaan itseensä 130 suomalaisen vuosittaisen hiilijalanjäljen.

Tilallamme Petäjävedellä on harjoitettu ylisukupolvista maa- ja metsätaloutta yli 300 vuotta. Lapsemme ovat yhdeksättä sukupolvea tilalla.

Kuluneena vuonna meidän tuvassa on puhuttu paljon ilmastopolitiikasta myös lasten kanssa. Aihehan on kaikkien huulilla Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n politiikkatoimien vuoksi. Olemme ihmetelleet adressitutkijoiden lyhytnäköistä aikahorisonttia ja siitä, miten metsää ei nähdä yksittäisiltä puilta. Päätimme näyttää käytännön esimerkkiä metsänomistajan ilmastoteosta.

Homma alkoi leimikon suunnittelusta. Puumarkkinoilla on hyvä kysyntä erityisesti kuusitukista, jota käytetään esimerkiksi puurakentamisen runkorakenteissa ja lisääntyvässä määrin kiinalaisissa lastensängyissä - siis pitkäaikaisissa hiilivarastoissa. Meillä huojui jämerää kuusimetsää, jonka kasvu eli hiilinielu oli hiipumassa 90 vuoden iässä. Hakkukertymästä yli 90 prosenttia oli tukkipuuta, ja loppukin meni uusiutuviin tuotteisiin ja bioenergiaan.

Metsikkö oli varastoinut 90 vuoden aikana 500 tonnia hiilidioksidia hehtaarille. Leimikosta tuli 2,8 hehtaarin kokoinen. Yhteensä sen hiilivaraston koko oli 1 400 tonnia. Tämä metsikkö oli sitonut kasvaessaan itseensä 130 suomalaisen vuosittaisen hiilijalanjäljen. Päätehakattuun metsään jätettiin pitkiä mäntyjä, pihlajaa, raitaa ja haapaa säästöpuiksi turvaamaan monimuotoisuutta. Ensi kesänä lapsemme istuttavat sinne jalostettuja kuusen taimia.

Yhtään vuotta ei jää hiilensidontaa väliin, ja jo kymmenen vuoden päästä uuden metsän hiilensidontakyky on suurempi kuin vanhan metsän. Muutaman vuoden päästä metsästä poimitaan koko suvun ja ystäväperheidenkin vadelmat.

Puukaupasta saaduilla rahoilla päätimme vaihtaa henkilöautomme biokaasuautoksi, sillä Jyväskylän Mustankorkealle on tänä syksynä avattu biokaasuasema, joka myy jyväskyläläisten jätteistä tehtyä biokaasua. Pari vuotta käytetty biokaasu-Volvo oli tuotu Ruotsista muuttoautona. Nyt vaimoni työmatkat Jyväskylään taittuvat paljon pienemmällä hiilijalanjäljellä ja vähän edullisemminkin kuin ennen.

Sitä olemme jääneet miettimään, miksi biokaasuautojen käyttövoimaveroa ei ole vielä poistettu.

Toiseksi mietimme tilamme energiaomavaraisuutta. Tuotamme puun lisäksi myös maitoa. Sen jäähdyttäminen, lypsy ja pesu kuluttavat energiaa ympäri vuoden. Saimme selville, että elykeskus avustaa yritysten siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön. Se lyhensi merkittävästi investoinnin takaisinmaksuaikaa.

Teimme kaupan jyväskyläläisen yrityksen kanssa 56 kappaleesta 300 watin aurinkopaneeleita, ja nyt ne on asennettu konevarastomme katolle. Laskelmien mukaan seuraavan 30 vuoden aikana ne tuottavat tilamme sähkönkulutuksesta viidenneksen. Uusiutuva sähkö vähentää ydin- ja fossiilisen sähkön tarvetta.

Olemme miettineet lastemme kanssa, mitä olisi käynyt, jos kuusikko olisikin jätetty pystyyn lahomaan pikkuhiljaa ja odottamaan myrskytuulia? Samalla olisi jäänyt biokaasuauto vaihtamatta ja aurinkopaneelit hankkimatta. Viestimme adressitutkijoille ja EU-päättäjille on, että metsiä kannattaa sekä hoitaa että käyttää. Metsistä saatavaa taloudellista hyötyä on viisasta käyttää siirtymiseen fossiilitaloudesta biotalouteen. Jatkossakin pitää metsien avulla voida tehdä ilmastotekoja.