Metsänomistajan luulisi olevan metsäkeskuksen asiakas
Lukijalta
04.11.2016
On asiakkaan pettämistä, jos tietojen argumentoidaan olevan suojassa vahvan tunnistautumisen takana.
Metsäkeskuksen Veikko Iittainen kommentoi mielipidepalstalla (MT 31.11) MTK:n metsävaltuuskunnan uutisointia.
Iittainen kuvaa varsin osuvasti Metsäkeskuksen metsävaratietojärjestelmän nykytilanteen, mutta on erittäin huolestuttavaa, jos Metsäkeskuksen päällikkötasolla ei tiedetä tai ymmärretä, mihin suuntaan metsävaratiedon julkisuus ja käyttö on menossa.
Euroopan komissio ilmoitti viime syksynä, ettei laki Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojärjestelmästä täytä ympäristötietodirektiivin vaatimuksia. Suomessa valtiovalta tulkitsi tätä niin, että kaikesta Metsäkeskuksen hallinnassa olevasta metsävaratiedosta tulee julkista.
Tästä alkoi liki vuoden kestänyt vääntö, jonka jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa metsäomistaja aidosti päättää omien kuviotietojensa julkisuudesta. Myös Metsäkeskus ilmoitti aiemmin kesällä kantanaan, että kuviotietojen tulee olla julkisia. Ilman MTK:n edunvalvontaa näin olisi luultavasti käynytkin.
Sovitussa mallissa hilatieto, jonka takana MTK seisoo järkähtämättä - siis kaukokartoituksella kerätty perustieto - tulee julkiseksi. Metsänomistaja päättää ovatko hänen kuviotietonsa Metsäkeskuksen järjestelmässä vai eivät. Jos ovat, myös niistä tulee julkisia.
Iittaisen argumentointi on, ei pelkästään itsensä vaan myös asiakkaiden pettämistä, jos metsänomistajat luetaan Metsäkeskuksen asiakkaiksi.
Aivan kuten Iittainen kirjoittaa, metsäomistajan henkilötiedot ja tilatiedot eivät ole julkisia Metsään.fi -palvelussa. Mutta kaikki kuvioittaiset metsävaratiedot ovat julkisia, jos metsänomistaja ei määrää niitä poistettavaksi.
Surkuhupaisinta on, että metsäomistaja tarvitsee vahvaa kirjautumista katsoakseen omia kuviotietojaan, jotka saa pyytämällä tulevaisuudessa kuka tahansa.
Tehdyn sopimuksen koko ydin oli se, että metsäomistaja voi päättää itse kuviotietojensa olemassa olosta ja näin myös julkisuudesta. Metsäkeskuksen kannanotoissa tätä ei ole mainittu kertaakaan. Tämä ihmetyttää, kun toimintaa perustellaan asiakaslähtöisyydellä.
Luonnollisesti metsänomistaja tekee itse päätöksen, haluaako kuviotietonsa Metsäkeskukselta vai ei, mutta on asiakkaan pettämistä, jos tietojen argumentoidaan olevan suojassa vahvan tunnistautumisen takana.
Suomen Elintarviketiedon tekemän kyselytutkimuksen mukaan liki 90 prosenttia metsäomistajista ilmoitti, että kuviotietojen luovuttaminen ja julkisuus edellyttää aina metsänomistajan lupaa. On siis luultavaa, että merkittävä osa metsänomistajista poistattaa tietonsa.
Metsäkeskuksen olemassa olon kannalta on ratkaisevaa, että kaikki Metsäkeskuksen palvelut ja asiointi saadaan rakennettua tulevaisuudessa myös hilatiedon pohjalle. Tähän myös ministeri Tiilikainen viittasi metsävaltuuskunnassa sanoessaan, että myös tiedon kerääjän eli Metsäkeskuksen on kehitettävä toimintaansa niin, että järjestelmät toimivat hilatiedon varassa.
Asia ei ole myöskään niin vaikea kuin Iittainen antaa ymmärtää. Jos asiakkaan hyöty ohjaa metsävaratiedon jakelua ja metsäomistaja on Metsäkeskuksen asiakas, ei itse asiassa ole mitään muuta vaihtoehtoa.