Metsänomistajien edunvalvonnan kuulumisia

MHY Pohjois-Pirkka | Metsänomistajat-lehti

Metsävähennysprosentin korotus ja lunastuslain uudistus ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten MTK:n vuosikymmenen mittainen lobbaus on tuonut hyötyä jokaiselle metsänomistajalle. 15 prosenttiyksikön korotus metsävähennykseen merkitsee perhemetsänomistajalle ja luonnollisten metsänomistajien enemmistöomistamalle yhteismetsälle merkittävää verohyötyä. Korotus astuu voimaan verovuodesta 2026 alkaen. Jokainen metsänomistaja, joka on tehnyt vastikkeellisen sukupolvenvaihdoksen tai hankkinut lisää metsämaata vuoden 1993 alun jälkeen saa tästä moninkertaisesti verohyötyä verrattuna siihen mitä metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut seuraavina vuosikymmeninä kustantaa. Sama koskee tietenkin niitä maanomistajia, joiden maat joutuvat pakkolunastusten kohteeksi.

Brysselistäkin kuuluu parempia uutisia. Metsien monitorointi- eli valvonta-asetuksen kaatuminen on konkreettinen osoitus tästä. MTK:n ja erityisesti Marko Mäki-Hakolan rooli EU:n tuottajajärjestön metsätyöryhmän puheenjohtajana on ollut tuloksekasta. Metsäkatoasetus, LULUCF-asetuksen päivitys ja ennallistamisasetus ovat edelleen työn alla, mutta tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä ja kehittää hiilen sitoutumista markkinaehtoisesti.

Kilpailutus puukaupassa on juuri nyt erityisen tärkeää

Keväällä ja alkukesästä puumarkkinoilla nähtiin historiallisen hyviä hintoja, mutta tilanne muuttui nopeasti. Kuiduttavan metsäteollisuuden lopputuotemarkkina suli ylikapasiteetin, dollarin heikkenemisen, kustannusten nousun ja Trumpin tullipäätösten seurauksena. Tämä johti tuotantolaitosten sulkemisiin ja säästöohjelmiin. Syksyllä nähtiin jopa tapauksia, joissa eräs iso metsäyhtiö perui jo annettuja puukauppatarjouksia.

Puukauppa on helppo pysäyttää äkkiliikkeillä, mutta sen käynnistäminen ei ole yhtä helppoa. Firmojen metsäkonttoreilla kannattaisi katsoa kvartaalia pitemmälle. Ministerin puumarkkinatyöryhmään terveisemme on, että kuta kauempana poliitikot pysyvät puumarkkinoilta, sen parempi.

Puun hintakehitystä ei voida etujärjestönä ennustaa. Se on tutkimuslaitosten yksinoikeus. Ennusteiden mukaan puun käyttömäärät ja hinnat eivät ole oleellisesti muuttumassa tämän vuoden keskimääräisistä tasoista. MTK on kehittänyt tietovarastojen hyödyntämistä ja mobiilipalveluja, joiden avulla sekä mhy-asiantuntijat että metsänomistajajäsenet saavat OmaMetsästä ajantasaista tietoa lopputuotemarkkinoiden globaalista kehityksestä ja puumarkkinoista. Metsänomistajat ovat myös oppineet seuraamaan markkinoita ja sopeuttamaan tarjontansa tilanteen mukaan. Nyt ostetaan alkavan talven leimikoita. Kelirikko- ja kesäleimikoita on aina rajallisemmin tarjolla, joten markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti niitä tuskin laskevin hintoihin metsänomistajat runsain määrin tarjoavat. Puukauppamäärät ovat laskeneet hintojen mukana, mikä näkyy myös metsänomistajien aikomuksissa syksyn Metsätutka-kyselyssä. Syksyn aikana puukauppatarjouksissa on ollut jopa 5–15 euron yksikköhintaeroja, joten juuri nyt kilpailutus kannattaa erityisesti. Takkuhintakauppoja miettivän kannattaa pohtia sitäkin, että hinnat eivät nouse, jos puuta tarjotaan ilman kilpailutusta. Paras tietämys kulloisesta paikallisesta markkinatilanteesta löytyy aina omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja