METSÄNOMISTAJIEN LIITTO KESKI-SUOMI KEVÄTKOKOUS 2.6.2006
MOL Keski-Suomi kevätkokous 2.6.2006
AVAUSPUHE MIKKO TIIROLA
Hyvä metsänhoitoyhdistysväki!
Metsäalalla on vallinnut kuluvan kevään aikana pessimismin kierre. Uutisista on tullut sellainen tunne, että metsäala alkaa vaipua auringonlaskun alaksi. Tehtaiden lopettamisten ja joukkoirtisanomisten varjoon on jäänyt se tieto, että metsäteollisuuden puunkäyttö ei näiden toimenpiteiden seurauksena juurikaan pienene. Samanaikaisesti on uutisoitu viikoittain tietoa, että puukauppa ei käy ja sahoja uhkaavat lomautukset ja jopa kaatumiset sen takia, että metsänomistajat eivät myy puuta. Tätä pessimismillä höystettyä keittoa on hämmennetty monesta suunnasta.
Voivottelulla ja sanktioiden tai uusien raippaverojen kehittelyllä tätä pessimismiä ei murreta. Poliitikoilla ei ole tarvetta puuttua puumarkkinoiden toimivuuteen. Markkinoihin puuttumisyritykset pikemminkin sekoittavat kuin selkeyttävät sitä. Viime aikoina esim joidenkin metsäkeskusten ja ammattiliittojen taholta on otettu puumarkkinoiden toimivuuteen kantaa siihen malliin, että niitä on vaikea käsittää puukauppaa edistäväksi.
Positiivista uutisointia ei aina saada läpi niin helposti kuin negatiivista. Positiivisia uutisiakin on olemassa: sekä StoraEnson kuitupuun minimiläpimitan lasku että Upm:n ja StoraEnson energiapuun hinnoittelu ovat metsänomistajien kaipaamia myönteisiä signaaleja. Minusta keskisuomalaiset metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet hyvää työtä puumarkkinoilla kevään aikana. Puuta ei ole pantattu. Kaikessa tiedotuksessa on viestitetty, että kuusitukin hinta on historiallisen korkealla tasolla, ja että mäntytukin hintakin on palautunut kevään aikana viimevuotisesta syöksystä. Keski-Suomessa on maamme maakunnista tämän kevään aikana ollut maan korkeimmat havutukkien hinnat metsänhoitoyhdistysten hintaseurannan mukaan. Kun yleinen pessimismin kierre saadaan voitettua, uskon että Keski-Suomessa on tulossa vilkas puukauppasyksy. Metsänomistajan on syytä muistaa myös se tosiasia, että pinon pituus on yksikköhintojen lisäksi se toinen tekijä, joka vaikuttaa metsästä saataviin tuloihin. Ilman puukauppaa, hyvä hintataso jää hyödyntämättä. Keski-Suomessa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupat ovat olleet alkuvuoden aikana pitkän aikavälin keskiarvossa. Yhdistysten kautta puu on liikkunut yleisestä pessimismistä huolimatta.
Puumarkkinapolitiikan sijasta yleisessä metsäpolitiikassa on kyllä paljonkin tekemistä kaikille metsäalan toimijoille. Minusta Hakkaraisen Juha otti uusimman Metsälehden kolumnissa esille tulevaisuuden kannalta merkittävän tekijän, kun hän huuteli metsäalan ekonomisten kysymysten perään tikkatutkintojen sijasta. Takavuosina oli metsässä tekemisen meininki. Kaivettiin ojia, tehtiin teitä, uudistettiin vajaatuottoisia alueita. Mera-kausien aikaan saannosta on se, että metsät kasvavat nyt enemmän kuin koskaan. Mutta miten käy jatkossa. Yksityismetsätalouden kannattavuus on jäänyt metsäpolitiikassa metsien monimuotoisuuden varjoon.
Teollisuuden puuhuolto turvataan pitkässä juoksussa siten, että metsätaloutta käsitellään elinkeinona, joka turvaa koko metsäklusterin kehittymisen Suomessa. Metsien pirstoutuminen on tulevaisuudessa yksi merkittävistä uhkatekijöistä.
Eduskunnassa on viime vuosina tehty useita kirjallisia kysymyksiä, joissa on tiedusteltu, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä helpottaakseen metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Viimeksi tämänkaltaisen kysymyksen teki kansanedustaja Markku Laukkanen helmikuussa 2006.Ministeri Ulla-Maj Wideroos on toistuvasti vastannut samalla tavalla: Aktiivimaatilojen yhteydessä metsätalous on yritystoimintaa, mutta muuten se on verrattavissa pikemminkin sijoitustoimintaan. Minusta asettamalla verohuojennettaviin sukupolvenvaihdoksiin jokin koko raja, voitaisiin Wideroosin toteamus kumota. Lähestyvien eduskuntavaalien alla metsänomistajien on syytä penätä puolueilta ja yksittäisiltä ehdokkailta kantaa tähän asiaan. Asia olisi saatava eteenpäin seuraavaa hallitusta muodostettaessa.
Pirstoutumista voitaisiin estää myös tuloverotuksen keinoin. Metsävähennysoikeutta voitaisiin laajentaa siten, että lisämaata ostavat metsänomistajat pystyisivät tekemään metsävähennyksen myös jo omistuksessaan olevasta metsästä saamastaan pääomatulosta. Ruotsissa tämäntyyppinen mahdollisuus on jo olemassa. Metsänhoitotöihin uutta puhtia saataisiin, jos pitkään valmisteltu Kemera-uudistus saataisiin hyväksytyksi järkevässä muodossa.
Mutta sitten oman liiton asioihin. Viime vuosihan oli myllerrysten vuosi Keski-Suomen metsänomistajaliitossa. Yhdistysten fuusioitumisen seurauksena liiton jäsenyhdistysten määrä on vähentynyt kolmanteen osaan muutamassa vuodessa. Tämän johdosta liiton tehtäviä ja resursseja haluttiin tarkastella uudestaan. Liiton strategiatyöryhmä ei päässyt yksimielisyyteen. Keski-Suomen metsänomistajien liiton syyskokouksessa hyväksyttiin liiton hallituksen valmistelema toimintasuunnitelma ja talousarvio, joiden mukaan liiton toimistopalvelut ulkoistetaan ja toimihenkilömäärä vähennetään kahdesta yhteen. Liiton palveluksessa säilyy kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja, mutta toimistopalvelut ulkoistetaan Päijänteen mhy:lle tämä ei riittänyt. Sen valtuusto päätti yhdistyksen hallituksen esityksen mukaisesti liiton syyskokouksen jälkeen, että yhdistys eroaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa Keski-Suomen metsänomistajien liitosta.
Kuluneen kevään aikana on käyty mtk:n koko organisaatiossa vilkasta keskustelua järjestön kehittämisestä. Mhy päivillä Pentinpuron Ilpo esitti Keski-Suomessa yleistä kannatusta saanutta ns Suomi mallia, jossa kaikki maakunnalliset liitot yhdistettäisiin yhdeksi metsänomistajaliitto Suomeksi. Joidenkin mielestä maakunnallisuutta tulisi vahvistaa yhdistämällä tuottajaliitot ja metsänomistajaliitot maakunnittain toisiinsa. Kevään aikana järjestettiin tuottajaliittojen ja metsäomistajaliittojen puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, jossa metsänomistajaliitot ilmoittivat yksimielisenä kantanaan sen, että tuottajaliittojen kanssa pitää lisätä yhteistyötä mm maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä, mutta tuottajaliitot ja metsäomistajaliitot tulee säilyttää toisistaan erillisinä. Metsänomistajaliittojen puheenjohtajien kokouksessa keskusteltiin tämän jälkeen liittorakenteesta. Tämän kokouksen seurauksena ns Suomi malli sai tyrmäyksen. Voitiin todeta, että sen aika ei ole vielä. Liittojen puheenjohtajakokous linjasi kuitenkin yksimielisesti sen, että liittojen rakennekehitykseen tulee saada vauhtia. Tavoitteeksi asetettiin 3-5 mo-liittoa. Tämän päätöksen mukaisesti Järvi-Suomen liitoyhtymän alueella, johon kuuluu .... mo-liitot pidettiin huhtikuun alussa kokous jonka perusteella halutaan tutkailla seuraavaa:
Alue
39 yhdistystä (14 yli 100000 ha)
Tavoitteet:
toimihenkilöaikaa vapautuisi hallinnosta perustehtäviin, esim Paulin kustannukset pienevät,
erikoistumisen mahdollisuudet kasvavat (serti, energia, laatuauditointi jne)
toimintamallien yhtenäistyminen, hyvien monistaminen ja puukaupan edunvalvonta tehostuisi
Hallinto 1+1+1+1+1
tj+pj päivät turvaamaan maakunnallisuus ja jäsenmaksu perustuisi vero kuutioihin.
Tässä kokouksessa näistä avauksista on hyvä keskustella. Kokous on avattu!