Metsäpaloriskin kasvaminen otettava vakavasti

Poikkeuksellisen pitkänä ja kuumana kesänä on palanut ennätyksellisesti metsiä ympäri Eurooppaa. Tästäkin lehdestä saimme lukea pudasjärvisen kolmikon sammutusapumatkasta Ruotsiin. Osaavalle avulle oli tarvetta ja varmasti myös uutta ajateltavaa ja osaamistakin tarttui tuliaisena apua antaneiden palomiesten mukana Pudasjärvellekin.

Pitkiä ja kuumia kesiä on toki ollut ennekin, mutta ilmastotieteilijät ennustavat, että tulevina vuosikymmeninä niiden toistumistiheys kasvaa. Tämä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että maastoa syttyy palamaan entistä useammin myös Suomessa.

Sekin näyttää ilmeiseltä, että hiilivaraston kerryttämiseen kasvaviin metsiin sisältyy globaalisti havumetsävyöhykkeellä melkoisia riskejä. Parempi on pitää metsät hyvin kasvavina ja tehdä niistä puupohjaisia tuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas varoittelikin, että Ilmastopaneelin tekemiin metsäalueiden hiililaskelmiin saattaa sisältyä aliarvio katastrofien ja metsätuhojen vaikutuksista. Esimerkkinä tästä on se, että Kanadan metsät, joiden metsäpinta-ala on yli 11 kertaa Suomen kokoinen, on metsätuhojen ja -palojen ja olemattoman metsänhoidon seurauksena viime vuosina muuttunut hiilen sitojasta hiilipäästöjen lähteeksi. Siperian laajassa metsäpalossa paloi 20 vuotta sitten 11 miljoonaa hehtaaria metsää - toisin sanoen puolen Suomen metsäpinta-alaa vastaava määrä - yhdessä kesässä.

Ruotsissa maastoa paloi yhteenlaskettuna kesän aikana Hailuodon kokoisen alueen verran. Suurpalojen riski Suomessa arvioidaan pienemmäksi kuin Ruotsissa. Meillä metsien rakenne on mosaiikkimaisempi pitkään harjoitetun avohakkuuseen perustuvan metsien uudistamisen vuoksi. Yksityisiä metsänomistajia on enemmän ja metsätilojen keskikoko on pienempi. Alkuun päässeet latvapalot on helpompi pysäyttää, kun vastaan tulee useammin pienehkö avohakkuuala. Ja jos palo syttyy, on meillä varsinkin lomakausina paljon asutusta runsaan loma-asutuksen vuoksi maaseudulla. Metsätieverkosto on tiheämpi, kuin missään päin maailmaa. Sammutustilanteessa se auttaa sekä kaluston kuljettamisessa että palokatkojen aikaan saamisessa.

Suomen keskeinen vahvuus palojen nopeassa sammutuksessa on 22 pelastuslaitoksen kanssa yhteistyötä tekevät 700 sopimuspalokuntaa, jollainen Pudasjärvelläkin on. Pelastuslaitosorganisaatio on Ruotsissa toisenlainen. Siellä on siirrytty jo vuosikymmeniä sitten puolivakinaisiin palokuntiin. Siitä ja maaseudun autioitumisesta johtuen vapaapalokuntatoiminta on lähes hävinnyt. Suomessa VPK toimintaa edelleen on kattavasti ympäri maata. Niillä on paikallistuntemusta, joka auttaa pääsemään nopeasti paloalueille.

Tämän kesän kokemuksista on syytä ottaa oppia. Metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri ja isojen investointien ja uusien suunnitelmien myötä vain korostumassa. Tulevan talven aikana on syytä käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten metsäpaloriskin kasvamiseen pystytään varautumaan entistäkin paremmin. Nuorten muutto pois harvaan asutuilta alueilta vaikeuttaa palokuntien toimintaa meilläkin. Vapaapalokuntien toiminnan rahoituksesta ja houkuttelevuudesta pitää kantaa erityistä vastuuta. Myöskin kalustoon on syytä panostaa. Ruotsissa saatiin hyvää kokemusta maaseutuyrittäjien järeän lietekaluston käytöstä palojen rajaamisessa. Viranomaisten ja yrittäjien yhteistyöllä voidaan meilläkin varsin pienin satsauksin tehostaa suurpalojen sammutusta.

Maastopalojen sammutuksen osaamisella ja vahvalla kulotusperinteellä on yhteytensä. Tuntuu siltä, että metsäalan organisaatioiden osaaminen metsäpalojen sammuttamisen osalta on heikentynyt. Takavuosikymmenten varallaolojärjestelmistä on metsäkeskuksessa luovuttu. Viime vuosina metsänhoidollisen kulotuksen määrä on romahtanut. Kulotusta tarvitaan myös metsien monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Siksi onkin tärkeää, että metsänhoidollisen kulotuksen määrät saadaan nousuun uudistettavan kemeran rahoituksen kannustamana. Kulotustoiminnan lisäämineen tarjoaisi myös luontevaa yhteistyön ja yhdessä oppimisen paikkaa paikalliselle VPK ja metsänhoitoyhdistystoiminnalle.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.