Metsäsäätiö edistää maailmanperintökeskusta

NÄKÖKULMA | PETÄJÄVESI-lehti

Petäjävesi -lehti uutisoi (10.1) lyhyesti Suomen metsäsäätiön myöntämästä 50 000 euron lahjoituksesta Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen rakentamiseksi Petäjäveden Vanhan kirkon läheisyyteen.
Kyseessä on merkittävä nytkähdys ympärivuotisen vierailukeskuksen aikaansaamiseksi. Lahjoitus yli kaksinkertaisti kerralla vanhan kirkon säätiön keräämän lahjoitusmäärän, jota tarvitaan hankkeen toteutumiseksi. Nyt tästä omarahoitusosuudesta on noin 2/3 kasassa.
Toteutuessaan modernia massiivipuuarkkitehtuuria edustava maailmanperintökeskus kaksinkertaistaisi nykyisen kävijämäärän, vahvistaisi keskisuomalaista aluetaloutta ja toisi yhä useamman arkkitehtuurista ja maanmittauksen historiasta kiinnostuneen matkailijan Petäjävedelle.
Lienee paikallaan kertoa perustietoa Suomen metsäsäätiössä, jonka hallituksessa olen toiminut metsänomistajien edustajana 14 vuotta.
Vuonna 1995 perustetun Metsäsäätiön tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. Säätiön perustivat yhdessä Metsänomistajat, Metsäteollisuus, Metsähallitus, Sahateollisuus sekä muut metsätaloudesta toimeentulonsa saavat tahot.
Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi rahoittamalla yrityskylien metsäosiota, koululaisten metsäpäivien järjestämistä ja opettajien täydennyskoulutusta. Lisäksi Metsäsäätiö tukee kouluyhteistyötä maakunnissa rahoittamalla koululaisten metsäpäivien linja-autokuljetuksia. Näitä tehdään yhteistyössä erityisesti 4 H järjestön kanssa. Metsäsäätiö tarjoaa myös metsätietoa eri alojen päättäjille ja vaikuttajille rahoittamalla muun muassa koulutusta ja viestintähankkeita. Tavoitteena on tuoda metsäelinkeino ja sen mahdollisuudet tutuksi vaikuttajille niin kotimaassa kuin EU-tasolla päättäjien metsäakatemioissa. Metsäsäätiö rahoittaa myös metsäelinkeinoa edistävää tutkimusta ja tutkimustiedon jalkauttamista. Viime vuonna uusitun strategian mukaisesti toimijat voivat hakea apurahaa myös metsäluonnon monimuotoisuutta edistäviin vastuullisuushankkeisiin.
Metsäsäätiö poikkeaa monesta muusta avustuksia jakavasta säätiöstä siinä, että sen rahoitus perustuu jatkuvuuteen eikä vanhaan pääomaan. Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan puukaupan yhteydessä tehtävillä menekinedistämismaksulla, joka on pystykaupoissa 0,2 % puukaupan arvosta. Kun metsänomistaja päättää olla mukana rahoittamassa Metsäsäätiön toimintaa, sitoutuu ostaja maksamaan saman summan säätiölle. Keskimäärin joka kolmannesta puukaupasta tämä vapaaehtoinen menekinedistämismaksu on maksettu. Huomionarvoista on, että menekinedistämismaksun voi vähentää puun myyntituloverotuksessa.
Säätiön perustajatahojen tavoitteena on, että jokaista puukauppaa tehdessä puun ostaja tai metsänhoitoyhdistys muistaisi mainita Metsäsäätiön toiminnasta ja menekinedistämismaksusta. Keskisuomalaisilla ja erityisesti petäjävitisillä metsänomistajilla on nyt erityinen syy laittaa Metsäsäätiön menekinedistämismaksun raksia ruutuun puukauppaa tehdessään.
Mikko Tiirola
Suomen metsäsäätiön hallituksen jäsen
Kuivasmäki