Metsässä ei korona tartu

MHY lehdet 02/2020
Mikko Tiirola

Korona ei leviä metsässä, on ollut metsänomistajien edunvalvonnan mottona maaliskuun puolesta välistä saakka. On koettu tärkeäksi pitää pyöriä pyörimässä, kun iso osa muuta yhteiskuntaa on pysähtynyt.

Kirjoitin poikkeustilalainsäädännön käyttöönoton aikoihin sosiaalisessa mediassa näin: "600 000 metsänomistajaa voivat nyt omata osaltaan tehdä paljon sen eteen, että yhteiskunnan pyörät pyörivät ja tästä poikkeustilanteesta noustaan mahdollisimman vähillä vaurioilla. Metsissä on satojentuhansien hehtaarien hoito- ja harvennusrästejä. Kemera-varojakin on hyvin käytettävissä. Puukauppatulotkin tulevat monelle tarpeeseen, kun tulot käyvät muualta epävarmaksi. Siksi haluankin vedota, että nyt mahdollisimman moni metsänomistaja lähestyisi oman metsänhoitoyhdistyksen neuvojaa puhelimitse tai sähköpostilla (sähköposti etunimi.sukunimi@mhy.fi), jotta metsureille ja koneyrittäjille olisi tulevana kasvukautena töitä."

Metsänhoitoyhdistykset kautta maan jakoivat samansuuntaista viestiä. Näyttää siltä, että metsänomistajat ovat vastanneet hyvin huutoon. On kuulunut viestejä, että raivaussahakauppakin on vilkastunut ja koronakriisin alkamisen jälkeen myös puukauppa on piristynyt.

Toki metsäsektorikaan ei välty koronan vaikutuksilta. Kemiallista metsäteollisuutta painaa paperien kulutuksen väheneminen, mutta toisaalta sitä tukee viruksen torjuntatoimien lisäämä hygieniapapereiden käyttö ja nettikaupan yleistyminen. Sellumarkkina saattaa jopa vahvistua. Sen sijaan sahojen markkinatilanne on vaikea. Aina, kun tukin kysyntä heikkenee suhteessa kuitupuun kysyntään, kannattaa korjuun ja katkonnan valvontaan panostaa erityisesti. Sahojen tilanteissa on merkittäviä eroja ja siksi myös tukkileimikoita kannattaa kohdentaa markkinatilanteen mukaisesti ja kilpailuttaa ne. Paras paikallinen tieto löytyy aina omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Sahauksen väheneminen pienentää metsäenergian tarjontaa. Ensi talvelle on helppo ennustaa vahvaa kysyntää energiapuulle. Markkinanäkymät kannustavatkin metsänomistajia nyt erityisesti harvennus- ja hoitopainotteiseen tekemiseen. Kemera-kelpoisia ensiharvennuksia kannattaa tehdä, sillä nykyinen rahoituslaki on voimassa vielä tämän ja ensi vuoden. Samoin on laita tarpeellisten kunnostusojitustoimien ja lannoituksen kanssa. Ison kriisin jälkeen tulee noususuhdanne ja siksi nyt metsänhoitoon tehtävät panostukset satavat metsänomistajan laariin tulevina vuosina.

Metsänomistajien asian ajamista korona ei ole pysyttänyt, vaikka politiikan kärki onkin ollut kriisin akuutin vaiheen selvittämisessä. Edunvalvontaa tehdään nyt etäyhteyksien avulla sekä kotimaassa että Brysselissä. Teams-palavereita on pidetty niin ministereiden, virkamiesten, kansanedustajien, teollisuuden kuin järjestöjen kesken. Omien taimikoiden hoitoon etäkokousaikana on jäänyt paremmin aikaa, kun matkustelu on jäänyt pois.

Moni keväälle suunniteltu politiikkatoimi on siirtymässä poikkeustilalainsäädännön vuoksi syksyyn. Kovin edunvalvontasavotta on jälleen Brysselissä. EU:n biodiversiteettistrategiaan on komission luonnoksissa esitetty sisältyvän mm. 30 prosentin suojelutavoite ja laillisesti sitova ennallistamisohjelma. Uuden komission Green Deal ohjelmaluonnoksessa ei biotaloudesta ole toistaiseksi kuin pari mainintaa eikä esimerkiksi puurakentamista mainita sanallakaan.

Uskon, että koronasta voi näiden asioiden oikealle raiteelle saamisessa olla hyötyäkin, sillä koronan jälkeinen jälleenrakennus tulee vääjäämättä aiheuttamaan muutoksia sekä Suomen hallituksen että EU komission politiikkaan. Isot teemat kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen eivät häviä minnekään, mutta talous- ja huoltovarmuuskysymysten paino vahvistuu. Metsänomistajien viesti on nyt ajankohtaisempi kuin ennen koronaa. Biotalousinvestointien aikaansaaminen tukisi sekä taloutta että ilmastonmuutoksen hillintää.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.