Metsästysseurojen pitäisi hakea hirvilupia reilusti
MAASEUDUN TULEVAISUUS | LUKIJALTA
Hirvi herättää tunteita. 120 000 metsästäjää osallistuu vuosittain hirvijahtiin, saa saaliksi noin 40 000 hirveä ja 7 miljoonaa kiloa lihaa. Hirvenmetsästys on maaseudulla merkittävin jäljellä oleva sosiaalinen verkosto. Toisaalta hirvet aiheuttavat isoja taloudellisia ja inhimillisiä vahinkoja. Hirvikolareita tapahtui viime vuonna 1 814 kappaletta. Kun lasketaan mukaan myös pienet hirvieläimet, arvioidaan kolarien aiheuttamien kustannusten nousevan 90-100 miljoonaan euroon vuosittain. Hirvikolareissa kuolee vuosittain muutama ihminen ja noin pari sataa loukkaantuu. Hirvien metsätaloudelle aiheuttamien kasvutappioiden ja laatuvirheiden vuosittaiseksi arvoksi Luonnonvarakeskus arvioi noin 50 miljoonaa euroa.
Vaikka metsästyslain mukaan metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle, säätelee valtio hirvenpyyntiluvilla hirvikannan kokoa ja kerää pyyntiluvilla rahaa hirvien aiheuttamien vahinkojen kattamiseksi. Lupamaksuja hirvestäjät maksavat vuosittain yli kolme miljoonaa euroa, mutta korvauksia maksetaan alle miljoona euroa ja niistäkin menee Metsäkeskuksen arviointikuluihin lähes kolmannes. Korvausjärjestelmä vaatisi täysremontin. Kuvaava esimerkki osui kohdalleni, kun 5 metrisessä hoidetussa männyn taimikosta, josta 46 prosenttia oli hirvien vikuuttamia, sain korvausta syötyä tainta kohden 15 senttiä – siis alle pottitaimen hinnan. Arviointikustannukset miestyönä olivat tällä kohteella tuplasti korvausta suuremmat. Korvausjärjestelmälle pitää tehdä kuin alokkaan asennolle. Se pitää pistää kokonaan uusiksi ja rakentaa dronekuvausten ja tekoälytulkinnan varaan.
Perinteisesti metsänomistajat ovat vuokranneet maansa metsästyseuroille ilman rahallista korvausta. Vastikkeeksi on riittänyt se, että hirvikantaa on luvattu pitää kohtuullisena vahinkojen näkökulmasta. Paine tästä talonpoikaiseksikin kutsutusta vuokraamisesta luopumiseksi on kasvamassa vallankin alueilla, missä kannansäätely ei toteudu maanomistajien toivomalla tavalla. Toiseksi Metsähallitus, rahastoyhtiöt ja muut isot omistajat kuten Tornator perivät metsästysmaista kasvavaa vuokraa. Sen tasossa on vaihtelua, mutta noin euro hehtaarilta tuntuu olevan yleinen taso. Rahallista vuokraa keräävät isot maanomistajat tuntuvat hyväksyvän isompia hirvikantoja. Perhemetsänomistajien omistamia maita on yli 10 miljoonaa hehtaaria. Jos rahallinen vuokraus yleistyisi myös perhemetsänomistajien keskuudessa, tarkoittaisi isoa muutosta hirvenmetsästyskulttuuriin.
MTK:ssa pidämme talonpoikaisen mallin säilymistä edelleen järkevimpänä. Oma havaintoni on se, että kun Etelä- ja Keski-Suomen alueella jahdin jälkeinen hirvikanta on himpun alle 3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, pysyvät vahingot talvilaidun alueita lukuun ottamatta siedettävällä tasolla ja myös metsästäjille riittää kohtuullista saalista. Siksi juuri tähän aikaan, kun seurat anovat hirvilupia haluankin vedota, että lupia haetaan riittävästi ja hyödynnetään pankkilupajärjestelmää hirvikannan pitämiseksi kohtuullisena. Se uskomme olevan kaikkien yhteinen etu.
Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y.