METSÄVALTUUSKUNNAN AVAUSPUHE 30.10.2025 HANASAARESSA

MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous 30.10.2025

Hanasaari, Espoo

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Alkuvuodesta saimme suruviestin, kun metsävaltuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 1979 19 vuoden ajan toiminut tuupovaaralainen metsätalousneuvos Ahti Huovinen sai iäisyyskutsun 90 vuoden iässä. Huovisen puheenjohtajuuskaudella tehtiin MTK:n metsävaltuuskunnan ja metsäteollisuuden keskusliiton kesken kattavia puun hintasopimuksia. Moni varttuneempi metsänomistaja muistaa Ahti Huovisen televisiouutisten kuvasta, kun hän napautti pitkään väännetyn hintasopimuksen hyväksytyksi metsävaltuuskunnassa. Hänen puheenjohtajakaudellaan käynnistettiin myös metsänhoitoyhdistysten rakenteen kehittäminen kohti suurempia ja vahvempia yhdistyksiä.

Aloitamme kokouspäivän hiljaisella hetkellä Ahti Huovisen muistoa kunnioittaen!

Kiitos!

Arvoisa metsävaltuuskunta, hyvät naiset ja miehet!

Tervetuloa metsävaltuuskunnan kokoukseen!

Kuluneena kesänä ja syksynä olen saanut osallistua moniin metsäisiin juhliin. Kesäkuussa muistimme Narikkatorin tapahtumassa 75 vuotta sitten järjestettyä Metsämarssia. Usea metsänhoitoyhdistys on juhlinut 90 vuotista taipaletta. Sahateollisuus juhli 8-kymmpisiä ja viime viikolla Metsäpäivät sataa vuotta. Koko metsäalalle niin tärkeä, keski-ikää lähestyvä Metsäsäätiö juhlisti 3-kymppisä aktiivisten metsänomistajien ja metsäammattilaisten kanssa kolmen maakuntakaupungin kiertueella, jossa hupailtiin Kuustosen ja Kyrön Hyvillä ja Huonoilla metsäuutisilla.

Hyvät metsänomistajat!

Aloitan puheeni hyvillä metsänomistajauutisilla. Pari vuotta sitten kehuin metsävaltuuskunnan avauspuheessa meidän tavoitteiden menneen hyvin läpi Orpon hallituksen ohjelmaan. Vuosi sitten moitin ministeri Mykkäsen raakkudiilin toimivan hallitusohjelman tavoitteiden vastaisesti. Nyt on kuitenkin välikiitosten vuoro. Tarkoitan tietenkin metsävähennysprosentin korotusta ja lunastuslain uudistusta. Uskallan sanoa, että jok'ikinen metsänomistaja saa näiden lakimuutosten myötä vastineen mhy-jäsenmaksun yhteydessä maksamilleen edunvalvontamaksuille. Molemmat lakimuutokset ovat olleet järjestön vuosikymmenen mittaisen ammattimaisen lobbauksen kohteita. Ne eivät ole tapahtuneet kuin Eemelin metkut – sattumalta. MTK säätiö ansaitsee Kristerin Leenan vetämän elinvoimalinjan lisäksi erityismaininnan tässä yhteydessä. Se, että säätiö oli aloitteellinen ja keskeisesti rahoittamassa kiinteistöoikeuden professuuria Turun yliopistoon vaikutti lunastuslain ja varmasti myös muuhun tulevaan omaisuuden suojaa turvaavaan lainsäädäntöön keskeisellä tavalla. Professorista on tullut uusi vakiokasvo perustuslakivaliokunnan asiantuntijalistalle. Se tukee vahvasti omaisuudensuojan puolustamista.

Toki työ jatkuu, sillä energiansiirtolinjojen erillisselvitys on vasta käynnistymässä. Metsämaan markkinahinnan määrittämisessä vasta käytännön ratkaisut mahdollisine oikeustapauksineen näyttävät lain todellisen toimivuuden.

Hyvät ystävät!

Hyviä metsäuutisia kuuluu myös Brysselistä. Edellisen komission aikaansaama metsätsunami on rauhoittunut. Tuulen suunta Brysselissä on kääntymässä sääntelyn keventämisen suuntaan. Metsien monitorointi- eli käytännössä valvonta-asetuksen kaatuminen konkretisoi suunnan muutosta. Se olisi toteutuessaan antanut komissiolle laajat valtuudet metsien yksityiskohtaiseen kuviotason tietoon. Komissio hamusi sillä mahdollisuutta valvoa ja rajoittaa metsien käyttöä jäsenmaissa. MTK:n edunvalvonnalla oli iso rooli asetuksen ongelmakohtien esilletuonnissa ja lobbaamisessa. Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan rooli vaikutusvaltaisen EU:n tuottajajärjestön (Copa) metsätyöryhmän puheenjohtajana on ollut meille erityisen merkittävä. Brysselissä työ jatkuu edellisen komission säätämien asetusten ja direktiivien yksinkertaistamisen vauhdittamiseksi. Metsäkatoasetus on osoittautumassa niin byrokraattiseksi, että sekin voi puolestamme kaatua kokonaan. Haluamme myös ennallistamisasetuksen yksinkertaistamismenettelyyn. Työn alla on myös maankäyttösektorin hiilinieluja määrittelevän LULUCF-asetuksen päivitys. Laajat metsätuhot Keski-Euroopassa ja maaperän hiilivarastojen muutokseen mittaamisen täydellinen epävarmuus ovat vieneet pohjan koko laskennalta. Hiilen sitoutumista tulee kehittää markkinaehtoisesti ja luopua hiilinielujen sosialisoinnista. Parasta olisi, jos EU säätelisi ilmastotoimena vain jäsenmaiden metsien pinta-alan muutosta. Jos metsäpinta-ala pienenenisi, syntyisi päästövastuu. Jos se kasvaisi, syntyisi hyvitysoikeus.

Yksinkertaistamista ja järjen käyttöä kaivataan myös luonto- ja lintudirektiivien tulkinnassa. Euroopan Unionin tuomioistuin linjasi elokuussa Viroa koskevassa tapauksessa pesimäaikaisista hakkuista, ja kärkkäimmät ovat tulkinneet asiaa niin, että metsien hakkuu lintujen pesimäaikaan katsotaan tahalliseksi lintujen tappamiseksi ja häirinnäksi eli kielletyksi toiminnaksi. Tiukimman tulkinnan mukaan yksikään lintu, linnun pesä tai muna ei saisi vaurioitua – näin riippumatta siitä, onko lintulaji uhanalainen vai erittäin yleinen. Työt metsissä siis pysähtyisivät touko- kesäkuuksi – tai pahimmassa tapauksessa maaliskuusta elokuulle. Vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan olisivat huimat ilman minkäänlaista varmuutta siitä, että sinällään tärkeää tavoitetta, luonnon monimuotoisuuden ja lintukantojen turvaamista, olisi parannettu. Ja olisihan tuollainen tahallisuuden tulkinta kestämätön myös muiden ihmistoimintojen kannalta tuulivoimaloista liikenteeseen, koska vain metsätaloutta ei voi tässä nostaa tikunnokkaan. Lintuasiat haastavat ylipäätään jo muutoinkin ELY-keskusten reagoidessa metsänkäyttöilmoituksiin esimerkiksi haukkojen pesien läheisyydessä, minkä vuoksi vaadimme luonnonsuojelulain korvaussäännösten täydentämistä.

Ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma on järjestön ensi vuoden merkittävimpiä vaikuttamistehtäviä. Sen talousvaikutukset ovat isot niin kansantaloudelle kuin metsänomistajien omaisuudensuojalle. Virkavalmistelulla tehtävät pohjiin vaaditaan meiltä vahvaa poliittista vaikuttamista.

Hyvät metsänhoitoyhdistyspäättäjät!

Sen sijaan markkinoiden viimeaikaiset uutiset eivät uutiset ole olleet hyviä. Keväällä ja vielä kevätkesälläkin moni metsänomistaja sai mhy-kilpailutuksen tuloksena historiallisen hyviä puunhintoja. Toukokuussa puukauppa kävi niin kiivaana, että puunostajilta näytti loppuvan kapasiteetti. Kesälomat muuttivat tilanteen. Kuiduttavan metsäteollisuuden lopputuotemarkkina suli alta yllättävän nopeaan tahtiin ylikapasiteetin, dollarin heikkenemisen, kustannusten nousun ja Trumpin tullipäätösten seurauksena. Se on johtanut metsäyhtiöiden tuotantolaitosten sulkemisiin, tuotannon rajoituksiin ja heikkojen tulosten myötä säästöohjelmiin. Nähtiinpä syksyllä erikoinen episodikin, kun eräs isoista metsäyhtiöstä painoi paniikkinappulaa ja perui jo metsänomistajilleen antamia puukauppatarjouksia. Reagoimme asiaan Harjunpään Lauran johdolla selkeästi.

Puukappamäärät ovat reagoineet puun hinnan laskuun. Niin se markkinatalous toimii. Se näkyy myös metsänomistajien puukappa-aikomuksissa syksyn Metsätutka-kyselyssä.

Firmojen metsäpäälliköt ovat vaihtuneet siitä ajasta, kun markkinoilla koettiin edellisen kerran yhtä voimakkaita muutoksia finanssikriisin aikoihin. Muistan kokemuksesta sen, että puukauppa on helppo pysäyttää äkkiliikkeillä, mutta sen käynnistäminen ei ole yhtä helppoa. Koko 2010-luvun alun olimme tukkanuottasilla metsäteollisuuden kanssa, kun metsäteollisuus huusi valtiovaltaa puukaupan apuun, milloin kulissientakaisilla kiinteistövero tai metsänomistusmaksu kaavailuillaan. Metsäkonttoreilla kannattaisi katsoa kvartaalia pitemmälle. Niin, ja ministerin puumarkkinatyöryhmään lähetän painavat terveiset siitä, että kuta kauempana poliitikot pysyvät puumarkkinoilta, sen parempi.

Metsänomistajat voivat vaikuttaa omien metsien hoitoon ja hakkuupäätöksiin. Nämä päätökset vaikuttavat ratkaisevasti pitkän ja lyhyen aikavälin puun tarjontaan ja hintatasoon Suomessa. Hakkuupäätöksissä kannattaa analysoida markkinatilannetta; mille puulle on kysyntää kullakin hetkellä? Nyt ostetaan tulevan talven leimikoita. Kelirikko- ja kesäleimikoita on aina rajallisemmin tarjolla, joten markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti niitä tuskin laskevin hintoihin metsänomistajat runsain määrin tarjoavat.

Puun hintakehitystä emmekä määriäkään voi etujärjestönä ennustaa. Se oikeus on tutkimuslaitoksilla. LUKE ja PTT eivät ennusta dramatiikkaa puun käyttömääriin eivätkä hintoihin, vaan ne pysyisivät ensi vuonnakin maltillisesti kuluvan vuoden lukemissa ja keskihinnan tuntumassa. Epävarmuuksia on suuntaan ja toiseen. Käynnistyykö Gazan jälleenrakennus ja mitä Ukrainan sodan suhteen tapahtuu – niiden aikataulua ei kukaan pysty ennustamaan.

Metsänomistajat ovat oppineet seuraamaan puumarkkinoita ja sopeuttamaan puun tarjontansa hyvin kulloiseenkin markkinatilanteeseen. Metsänomistajat haluavat Metsätutka kyselynkin mukaan puun hinnat luotettavimmalta taholta eli Metsänhoitoyhdistykseltä. Puunhintatietoja onkin saatavilla metsänomistajajärjestön palveluiden kehittyessä. MTK on ottanut käyttöön järjestön tietovaraston, johon tulee tuorein saatavilla oleva informaatio niin puukaupoista kuin muustakin. Tieto käsitellään, visualisoidaan ja jaellaan automaattisesti muotoiltuna metsänomistajien käyttöön. Helpoin muotoiltu tietoalusta kulkee tänä päivänä jokaisen taskussa mobiilipalveluina; MTK Jäsenet apista pääsee käsiksi niin puumarkkinat informaatioon kuin suoralinkityksenä puukaupan toteuttamiseen OmaMetsä palvelun puolelle. Palvelut lisääntyvät ja paranevat jatkuvasti; pian julkaistavassa markkinat laajennuksessa metsänomistaja voi vertailla puunhintakehitystä kattavasti lopputuotemarkkinoihin.

Metsänomistajalähtöiselle puukaupan toteuttamiselle apu on lähellä omassa Metsänhoitoyhdistyksessä. Metsänhoitoyhdistyksen tarjoaman valtakirjakaupan merkitys korostuu heikommassa markkinatilanteessa. Puukaupan tarjouksissa on ollut syksyllä suuria eroja, jopa 5-15 euron yksikköhintojen erot tarjouksissa ovat olleet mahdollisia. Toisaalta tarjouksissa on ollut Kummeli-hintojen lisäksi varteenotettavia vaihtoehtoja puukaupan solmimiseen, kilpailuttaminen kannattaa aina!

Hyvät kuulijat!

Me metsänomistajat, erityisesti ylisukupolvisuutta edustavat perhemetsänomistajat ja yhteismetsät, olemme metsiemme ja luontomme vaalijoita. Metsät ovat meille paitsi elinkeino, myös laina lapsiltamme. Haluamme niiden siirtyvän seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa.

Huono metsäuutinen on se, että mediasta erityisesti sen sosiaalisesta versiosta emme samaa tunnetta koe. Sekä meillä, että metsiemme hoitoa toteuttavilla metsäammattialaisilla on tutkitusti tunne, että meitä syyllistetään. Teemme vuosittain satatuhatta puukappaa. Median hampaisiin nostetaan niitä muutama promille. Hyvät uutiset eivät tunnu olevan uutisia. Pitäisikö meidän itse pystyä parempaan viestintään? Ylisukupolvisen metsänomistamisen tarinaa ja metsäammattilaisen työn tarinaa pitää saada paremmin esille. Yleisradiota olemme haastaneet tähän ja sitä työtä pitää sitkeästi jatkaa. Eiliseen seminaariin viitaten, kun saamme entistä vahvempia metsänhoitoyhdistyksiä, muodostuu meille mahdollisuuksia viestintähenkilöiden palkkaamiseen. Ehkä jatkossa saamme jalkaa vahvemmin maakuntien median ovenrakoon. Parantamisen varaa on meillä kaikilla - myöskin keskusliitossa, että aivan oikeasti meidän tarinastamme saataisiin se parempi puolikin esille vaikkapa Metsäradion tilalle syntyneen Metsä Suomen lähetyksiin taikka Ylen keskusteluohjelmiin.

Hyvä mhy-väki!

Ehkäpä vääristynyt julkisuuskuvamme johtuu siitä, että ylisukupolvisuuden lisäksi meidän järjestökokonaisuutemme keskeinen arvo ja toiminnan ponnin liittyy omaisuuden suojan puolustamiseen. Sitähän tässä maassa ei yksikään muu toimia tee yhtä perusteellisesti kuin me. Olemme asiasta ärhäkkänä, kun omaisuuden suojan rapautumista on tapahtunut erityisesti viimeisen 15v aikana. Sama aika on talous ollut pakkasella. Minä vedän yhtäläisyysmerkit näihin asioihin.

Luonnonsuojelu on meille tärkeää, mutta ei kyseenalaisilla konsteilla. Metsänomistajan on voitava luottaa, ettei hyvistä luontoteoista rangaista. Nyt tästä ei voi olla varma. Monimuotoisuutta edistäviä luontotekoja ei aina uskalleta tehdä täysimääräisesti, kun pelkona on, joutuuko luontoarvoja sisältävä kohde puunostajien boikottiin.

Siksi me puhumme harmaasta suojelusta - se pelottaa, koska se rajoittaa maa- ja metsätaloutta epäsuorasti ilman päätöksiä, korvauksia tai valitusoikeutta.

Luontoarvojen suojelusta pitää saada positiivisuus voimaksi ja pelisäännöt selväksi. Kohteilta mistä lailla ja kaavoilla metsien käyttöä vähäistä enemmän rajoitetaan, pitää saada julkisista varoista kohtuullinen korvaus. Sen päälle tarvitaan kannustavat luontoarvomarkkinat yksityisellä rahalla. Tätä MTK ja mhy-kenttä ovat lähteneet kehittämään. Selvät pelisäännöt ovat luonnonsuojelun etu, kun taas harmaa suojelu murentaa luonnonsuojelun hyväksyttävyyden.

Meitä närästää edellisen ympäristöministeri Mykkäsen raakkudiili Metsäteollisuuden kanssa yli metsänomistajien. Meitä närästää luonnonsuojelulain lajisuojelupykälien maksimi omavastuuosuuden säätämisen puute. Ympäristöministeri Multalan pitäisi hoitaa tämä lakivalmisteluun, mutta edes lainvalmistelun aloituksesta ei ole kuulunut mitään. Meitä närästää jatkuva kaavasuojelu. Me haluamme kaavasuojelusta kokonaan eroon, koska se estää luonnonarvomarkkinoiden kehittymisen. Luonnonarvomarkkinat tarvitaan välttämättä ja niihin pitää uskoa kaikilla toiminnantasoilla. Ei voi olla niin että kaavoittajat sotkevat markkinoiden käynnistymisen. Meille tärkeää on se, että hallitus vie alueidenkäyttölakiin kunta- ja maakuntakaavoihin metsälaista tutun metsäkorvauspykälän, jos kunnat tai maakunnat laittavat kaavoihin yksityisomisteisiin metsiin kohdistuvia käytönrajoituksia. Metsäkorvauspykälän pitää olla niin tehokas ja selkeä, että tavoitteemme toteutuu.

Hyvät kuulijat!

Hyviäkin luonnonsuojelu-uutisia meillä on kerrottavaksi. Metsänhoitoyhdistyksissä tehdään aktiivista luonnonsuojelun edistämistyötä. MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekarttaa on koulutettu metsäasiantuntijoille ja metsänomistajille. Potentiaalisista Metso-kohteista vinkataan metsänomistajille. Niistä on jatkuvaa ylitarjontaa korvauksiin suhteutettuna. Lisäksi mhy:t markkinoivat ympäristötukipalvelua erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin sekä kohteisiin, jotka eivät kokonsa puolesta täytä Metso-kohteen kriteereitä. Moni iso mhy on jo palkannut erikoistuneita luonnonhoitonasiantuntijoita.

Hyviä metsänhoitouutisiakin on kerrottavissa. Metsämarssin henki näyttää kiihdyttäneen taimikonhoitotöitä. Metsänhoitoyhdistyksissä perinteisten metsänhoitopalvelujen tarjoamiseen on pistetty kirivaihdetta. Sitä kannattaa jatkaa. Kemeraa jäi takavuosina käyttämättä, mutta nyt kuluvan vuoden Metka-rahat on jo käytetty. Metsänhoitotöiden kannusteet palautuvat valtiolle takaisin erilaisina verotuloina. leikkaavankin hallituksen kannattaisi dynaamiset vaikutukset huomata ja huolehtia raivaussahatöiden kannusteista.

Arvoisa metsävaltuuskunta!

Hyviä metsäuutisia olemme pyrkineet rakentamaan nyt vuosikymmenen metsänhoitoyhdistysten suoralla jäsenyydellä MTK:ssa. Edunvalvonnan tuloksissa ei ole häpeämistä. Metsänomistajat linjan kenttäpäälliköiden työn kaikkialla Suomessa ansaitsee tänä vuonna erityishuomion. Alueellisten metsäohjelmien valmistelussa heidän roolinsa on keskeinen. Järjestökoneessa rasvaamistarvetta on enemmän. Ensi vuosi on iso vuosi, kun MTK järjestö valmistautuu Jyväskylän 110-vuotis liittokokoukseen. Siinä työssä tarvitaan kompromissihalun lisäksi kauas katsomisen taitoa. Uskon, että metsänhoitoyhdistyspäättäjinä meitä niitä löytyy. Oikeudenmukaisuus on järjestö perusarvoista se, jonka tulkinnassa meillä tuntuu olevan kaikkein eniten erilaisia tulokulmia. Sen verran epävarmassa maailman ajassa ja Suomen taloudessa elämme, että järjestökiistat on vain ratkottava niin, että oikeudenmukaisuuden tunteesta pääsemme kaikki osalliseksi.

Nyt kun Juha Marttilan lähes 17 vuotta kestänyt puheenjohtajakausi MTK:n johtokunnan ja metsäjohtokunnan puheenjohtajana on päättymässä. Haluan lausua metsävaltuuskunnan suuret kiitokset työstäsi.