METSÄVALTUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS 17.11.2011 

MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous 17.11.2011
Espoo
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Arvoisat metsävaltuuskunnan jäsenet, hyvät naiset ja herrat

Maailma ympärillämme muuttuu sellaista tahtia, että pelkästään paikallaan pysyäkseen on juostava kovaa. Ja tavoitteemme on jotain aivan muuta kuin paikallaan pysyminen. Meidän haasteemme on rasvata maaseudun ja erityisesti metsänomistajien edunvalvontakoneisto sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti muuttuvaan toimintaympäristöön entistäkin paremmin vastaavaksi.

Hallitusohjelmaan kirjattu metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on käynnistynyt. Emme tiedä tämä prosessin lopputulosta, mutta aivan varmaa on, että merkittäviä muutoksia on tulossa. Aivan kuten olen aiemminkin korostanut, on ensiarvoisen tärkeää, että kykenemme pitämään metsänomistajien oman organisaatiokokonaisuuden kehittämisen omissa käsissämme. Niin rakenteita kuin toimintaa niin metsänhoitoyhdistyksissä kuin metsäomistajien liitoissa ja MTK:ssa pitää kehittää määrätietoisesti metsänomistajanäkökulmasta.

Me emme lepää laakereillaan odottamassa mahdollisia lainsäädännön muutoksia. Koko järjestön vahvuuksia ja mahdollisuuksia on järjestelty uuteen muottiin jo usean vuoden ajan. Osa tätä työtä on Metsänomistajat -brändi. Mitään mainostoimiston nätille paperille maalaamaa kiiltokuvabrändiä ei olla tekemässä, vaan ihan aitoa ja konkreettista kehittämistyötä.

Tavoitteet eivät ole ihan matalalla. Haluamme viestiä ja toimia niin, että järjestön yhtenäisyys, jäsenlähtöisyys ja paremmat palvelut kertovat kaikille metsänomistajien omasta järjestöstä, joka tarjoaa jäsenpalveluja ja myös yhteisöllisiä elämyksiä niin maalla kuin kaupungissa. On itsestään selvää toiminnan pitää olla järjestön joka nurkassa asetettujen tavoitteiden mukaista.

Samaan aikaan kun metsäpuolella Suomessa mietitään mhy-lain uudistamista - ja joissakin piireissä ehkä myös sen kuohitsemista, maataloudessa niin Suomessa kuin koko Euroopassa etsitään malleja tuottajien markkinavoiman vahvistamista keskittynyttä kauppaa ja teollisuutta vastaan. Nämä tuottaja- ja toimialaorganisaatiot ovat itse asiassa hyvin pitkälle samaa kuin meidän metsänhoitoyhdistykset. Jos päätoimiset maatalousyrittäjät ovat heikoilla kaupan ja teollisuuden kanssa neuvotellessaan, mikä onkaan tilanne keskimääräisillä metsänomistajilla. Paljon keskustelua herättäneessä kartelliasiassa olisivat haittavaikutukset olleet aivan toista mittaluokkaa ilman metsänhoitoyhdistysten aktiivista kilpailuttamisotetta.

**

Hyvät naiset ja herrat, maailmantalouden turbulenssi on heijastunut epävarmuuden lisääntymisenä myös kotimaiselle metsäsektorille. Puuta ostetaan tälläkin hetkellä ainoastaan lyhytaikaiseen tarpeeseen. Myös metsänomistajia askarruttaa markkinatilanteen kehitys. Mitkään merkit eivät viittaa siihen, että markkinoiden vaihtelut tulisivat tasaantumaan, pikemminkin päinvastoin. Talouden syklit vaihtuvat entistä tiheämmin ja entistä jyrkempinä. Tämä luo suuria haasteita puumarkkinaedunvalvonnalle.

Metsänomistajan kannalta merkittävimmän eli tukkipuun käyttö on kuluvana vuonna hiukan lisääntynyt. Viimeisen vuosikymmenen ajan - siis euroajan - olemme kulkeneet kuitenkin täysin väärään suuntaan. Suomessa ja Ruotsissa sahattiin euroajan alkaessa yhtä paljon eli vajaa 14 miljoonaa mottia. Ruotsissa on kymmenen vuoden aikana noustu 20 miljoonan tasolle ja meillä painuttu alle 10 miljoonan motin tasolle. Tästä on seurannut krooninen yksityismetsien hakkuumahdollisuuksien vajaakäyttö, kantorahatulojen, verotulojen, vientitulojen ja työpaikkojen menetys. Valitettavasti ensi vuoden tuoreet metsäsektorin suhdanne-ennusteet lupaavat synkkien aikojen jatkuvan. Vientimarkkinat eivät vedä, tämä heijastuu vientihintakehitykseen ja sitä kautta puun kysyntään ja metsätalouden kannattavuuteen.

Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa puun käyttö ei kuluvana vuonna ole kasvanut viime vuodesta. Erityisesti pieniläpimittaisella puulla on jo nyt menekkivaikeuksia, vaikka teollisuus vahtii kuin pissihaukka, että yhtään jalostukseen kelpaavaa kuitupuuta ei saisi polttaa. Samanaikaisesti teollisuus on tuonut kasvavia määriä kuitupuuta yli puolitoistakertaiseen hintaan mitä kotimaasta olisi ollut tarjolla.

Jos raakapuun tuonti kasvaa Venäjän WTO-jäsenyyden myötä merkittävästi, kuten metsäteollisuus on jo ennustanut, puun kysynnästä tulee suurin pullonkaula kotimaiseen metsätalouteen. Meidän on aivan välttämätöntä löytää puulle uutta käyttöä ja saada Suomeen uusia investointeja. Ilman uusia investointeja me taannumme sadan vuoden takaiseen tilanteeseen ja joudumme viemään raakapuuta jalostamattomana ulkomaille. Toivottavasti tähän ei tarvitse mennä.

**

Puumarkkinoiden toimivuus on sektorin kestoaihe. Markkinainformaation lisäksi puukauppatapoja ja puukaupan tekovälineitä on tarpeen kehittää. Parasta metsänomistajien puumarkkinaedunvalvontaa on kuitenkin jokaisen puukaupan kilpailuttaminen. Korostan vielä sanaa jokainen ja se tarkoittaa myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelua. Metsäomistajien kannalta on täysin välttämätöntä, että korjuupalvelun kautta ohjautuvat puuerät kilpailutetaan aina ja niistä on metsänomistajan kanssa kirjallinen sopimus. Kilpailuttaminen ei tarkoita metsänomistajan tahdon ohittamista - se on meidän valttimme, jota suoraostossa ja sopimusasiakkuuksissa elävät firmat eivät pysty tarjoamaan.

Omaan hintaseurantamme Reppu on myös oltava nykyistä paremmassa iskussa. Mikäli haluamme, että meillä on tulevaisuudessakin oma hintaseurantajärjestelmä ja jäsenpalvelumme, kaikki valtakirjakauppa-aineisto on saatava Repun hintaseurantaan. Myös tästä suurin hyötyjä on metsänomistaja. Silvadatan asiakaspalveluohjelmistolla hintatietojen siirtäminen on yksinkertaista ja vaivatonta - kysymys on tahdosta ja toimintakulttuurista, mutta myös uskottavuudesta.

Ensi vuoden alkupuolella MTK tulee lanseeraamaan sähköisen puumarkkinapaikan. Puumarkkinoilla otetaan tällöin melkoinen harppaus nykyaikaan. Tämän uuden palvelun käyttöönoton onnistuminen koko organisaatiossa on yksi markkinaedunvalvonnan kulmakiviä tulevana vuonna.

Puutori on erinomainen esimerkki metsäomistajaorganisaation innovatiivisuudesta. Nyt kun markkinapaikan julkistamisen h-hetki lähenee, teollisuus haluaa yhteistyöhön ja hyvä näin. Ilman MTK:n aktiivisuutta asia ei kuitenkaan olisi varmasti lähtenyt etenemään.

**

Maan uusi hallitus on linjannut edistävänsä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä luonnonvarastrategian pohjalta. Tähän kuuluu myös biotalouden kehittäminen. Hallitusohjelman mukaan metsäteollisuuden jalostusastetta nostetaan, puun käyttöä ja puurakentamista edistetään metsäalan strategisen ohjelman kautta.

Samaan aikaan täytyy tunnistaa talouden, niin kotimaisen kuin maailmataloudenkin realiteetit. Puuntuotannon tukemiseen suunnatut kemera-rahat putoavat ensi vuonna 60 milj. euroon eli yli 20 % nykytasosta. Taso ei tästä tule jatkossakaan nousemaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Me emme oi kuitenkaan jäädä paikoillemme suremaan menetettyä 15 miljoonaa euroa - metsäsektorin tulevaisuus ei voi olla siitä kiinni.

Irtonaista rahaa eri toimialojen tukemiseen ei entiseen malliin löydy, vaan tulevaisuus täytyy entistä enemmän tehdä itse markkinalähtöisesti uusien - hienosti sanottuna innovatiivisten - ratkaisujen kautta, joille myös löytyy kysyntää.

Kansallisessa metsäohjelmassa tavoitteeksi on asetettu luoda metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä. Meillä on mahdollisuuksia vaikka kuinka. Olennaista on, millaiset reunaehdot metsäsektorin toiminnalle luodaan, jotta voimme nämä tavoitteet saavuttaa. Ja tässä pitää katseet luoda oman sektorin lisäksi korostetusti maan hallitukseen. Onko maalla malttia löytää uusia nokioita?

Kannattavalle liiketoiminnalle tulee luoda mahdollisuuksia niin juuri käynnistyneessä metsälain uudistusprosessissa kuin metsätalousyrittäjien verotuksessa ja investointirahoituksessa. Rajoitteiden sijaan tarvitsemme lisää liikkumatilaa ja metsien monipuoliseen käyttöön kannustavaa politiikkaa.

Metsätaloutta pitää kehittää elinkeinona. Jos valtiovalta ei tunnusta metsätaloutta elinkeinotoiminnaksi ja rakenna metsäelinkeinoa tukevaa lainsääntöä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin, meillä on varsin suuria haasteita tiedossa. Metsätilarakenne ja metsänomistajien keski-ikä vaikuttavat jo nyt koko metsäsektorin toimintaedellytyksiin ja tilanne ei korjaannu itsestään.

**

Arvoisat kuulijat, puun käytön edistämisessä ja erityisesti puurakentamisessa on saatu monta positiivista asiaa aikaan. Rakennusmääräykset ovat muuttuneet puulle suosiolliseen suuntaan. Nykyisillä teknisillä ratkaisuilla puurakennus on asukkaalle hyvin turvallinen. Lisäksi tarjolla on monenlaisia ratkaisuja rakentamisen tarpeisiin sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Rakentamiseen tarvitaan selkeästi lisää kilpailua. Nykyiset betonielementtien pitkät toimitusajat osoittavat, että vaihtoehdoille on tilausta.

Teollisen mittakaavan puuelementtivalmistus Suomesta valitettavasti edelleen puuttuu. Tämä on selkeä puute esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Siellä puutuoteosavalmistus on n. miljardin euron liiketoimintaa, josta ei toistaiseksi ole riittänyt yhtään vientiin - lieneekö tässä osasyy ruotsalaisten sahauskapasiteetin kasvuun. Teollisella esivalmistuksella puurakennukset ovat Ruotsissa hinnaltaan erittäin kilpailukykyisiä.

Puun kilpailijat teräs- ja betoniteollisuus pelaavat omiensa puolesta erittäin korkeilla kyynärpäillä. Tämä on ollut odotettavissa ja toisaalta osoittaa, että oikeita asioita puurakentamiseen eteen on tehty. Härskein väite mitä betoniteollisuuden puolelta olen kuullut, että puurakentaminen on vain uusi metsätalouden tukimuoto. Onneksi tuntuu siltä, että meidän poliitikkomme ovat tajuamassa, että puurakentamisbuumissa on ainekset uusiin nokioihin - ei muuta kuin vettä myllyyn.

Hyvät kokousedustajat. Näillä sanoin toivon antoisaa ja rakentavaa keskustelua metsävaltuuskunnan kokouksessa.

Kokous on avattu.