METSÄVALTUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS 28.10.2015 HANASAARI

METSÄVALTUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS 28.10.2015
HANASAARI

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola avasi kokouksen ja toivotti metsävaltuuskunnan tervetulleeksi kokoukseen. Hän totesi, että MTK:n metsälinjalla on kohta vuosi takana uutta kaksiportaista edunvalvontamallia. Hänen mielestään 11 kuukauden kokemuksen mukaan alku oli mennyt hyvin. Yhteistyö ja yhteydenpito MTK:n ja yhdistysten välillä oli tiivistynyt ja palaute yhdistyksistä on ylittänyt odotukset.

Sama oli tilanne jäsenpidon suhteen. Tavoitteeksi jäsenpidolle oli asetettu, että 80 % metsäomistajista säilyisi uuden mhy-lain aikaan metsänhoitoyhdistysten jäseninä. Aika harva uskoi tähän, mutta nyt tilanne oli se, että tämä tavoite on saavutettu. Järjestöllä on erittäin vahva valtakirja metsänomistajilta ja tästä eteenpäin on omissa käsissämme, miten onnistumme jäsentemme etujen ajamisessa.

Samaan hengenvetoon Tiirola myös totesi, että uuden organisaatiokokonaisuuden kanssa oltiin vasta alussa. Kehittämistä riittää niin MTK:n päässä kuin yhdistyksissä.

Koko suomalaisella metsäalalla on mukava noste päällä. Äänekoskelle rakennetaan maailman suurinta sellutehdasta. Suotuisa vire investointirintamalla oli jatkunut. Kuluvankin vuoden aikana MTK:ssa oli käyty esittelemässä monenlaisia investointisuunnitelmia. Finnpulpin jättihankkeessa MTK on sijoittajana mukana. Järjestö suhtautuu kaikkiin suunnitelmiin erittäin myönteisesti, ja olemme omalta osaltamme halukkaita varmistamaan niiden raaka-aineen saantia, vaikka siitä eivät aivan kaikki etujärjestöt hurraata ole huudelleetkaan. Puun käyttö ja erityisesti kuitupuun käyttö tulee investointien myötä kasvamaan, ja se jos mikä on saanut metsänhoitotöissä naamat mukavaan virneeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta konsulttiyhtiö Pöyry oli tehnyt laadukkaan selvityksen biotalousinvestointeihin liittyvästä raaka-ainehuollosta. Raportin viesti oli selvä: puuta riittää kaikkiin toteutusvaiheessa ja suunnitteilla oleviin investointeihin. Valtiovallan puolelta kaivataan panostuksia infrastruktuuriin sekä metsätilarakenteen kehittämiseen.

Kuluvana vuonna puukauppa oli kehittynyt ennakoidusti, alkuvuonna laahattiin selvästi edellistä vuotta perässä, mutta vuoden loppua kohti oli viikko viikolta kurottu kiinni vuoden 2014 ostomääriä. Puuta oli ollut erittäin hyvin tarjolla kysyntään nähden. Markkinahakkuita on tehty täsmälleen tarvetta vastaavasti. Puuta käyttävässä teollisuudessa sellulla, kartongilla ja vanerilla oli tehty erittäin hyvää tulosta. Puutuoteteollisuudessa kotimarkkinat ja EU-alue olivat olleet vaikeita, mutta onneksi suomalaisille tuotteille oli ollut kasvavaa kysyntää EU:n ulkopuolella.

Puukaupassa monta vuotta vallinnut luottamuksen ilmapiiri oli syksyn aikana valitettavasti selvästi murentunut. Viestit esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksille annettujen puukaupan valtakirjojen ohituksista tai asianmukaisten mittausasiakirjojen luovuttamatta jättämisestä olivat heittäneet romukoppaan monen vuoden työn. Nuoren metsän hoitokohteiden korjuutuella oli lisäksi härskisti painettu kuitupuun hintaa erityisesti ensiharvennuskohteilla. Korjuutuki kuuluu metsänomistajalle.

Tiirola ei myöskään ymmärrä sitä, että samaan aikaan, kun valitetaan puun riittämättömyyttä, ostajat eivät edes jätä tarjouksia valtakirjoihin tai metsänhoitoyhdistysten toimituspuuhun. Nykyiseen markkinatilanteeseen ostajien hölmöilyt ehkä mahtuvat, mutta siinä vaiheessa, kun puuta pitäisi ostaa 15 miljoonaa kuutiometriä lisää, on puumarkkinoilla myös luottamuksen oltava kunnossa. Luottamus saavutetaan parhaiten soutamalla samaan suuntaan, ei nilkkoihin potkimalla.

Sipilän hallituksen ohjelmassa on hyviä kirjauksia. Biotalous on kärkihanke, perusväylänpitoon osoitetaan varoja ja byrokratiaa aiotaan karsia. Olemme etujärjestönä luvanneet tukea hallitusta näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Töitä piisaa tuleville vuosille sen vahtimisessa, että kirjaukset saadaan myös hyvin hallintokoneistossa päätöksiksi. Mutta osui se leikkauskirves myös meihin: kemeraan kohdistettiin 15 miljoonan euron leikkaus. Määrärahojen vähentyessä kesäkuun alussa voimaan tullutta uutta kemera-lakia joudutaan siis heti muuttamaan. Uuden lain soveltamisaika jäi lyhyeksi eikä sen todellista tehokkuutta näin ollen päästy koskaan aidosti arvioimaan.

Leikkauksia tehdään kaikilla sektoreilla. MTK on vaikuttanut siihen, että nyt tehtävät muutokset eivät vaarantaisi kemeran ideaa. Esitetty peruslinjaus taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukitasojen säilyttämiseksi on oikea. Ministeriön esityksen mukaan juurikäävän torjunnan tuki poistuisi kokonaan, minkä joudumme hyväksymään pitkin hampain. Esityksen mukaan samalla juurikäävän torjunta säädetään metsätuholaissa hakkuuoikeuden haltijan velvollisuudeksi. Tämä on meidän mielestämme hyväksyttävää, mutta ei se, että torjuntavelvoite ulotettaisiin koskemaan myös hankintahakkuita.

Kivennäismaiden terveyslannoitusten tuki poistuu myös. Olennaista kuitenkin on, että turvemaiden tuhkalannoitusta tuetaan edelleen osana suometsän hoitoa.

Metsätiehankkeiden tukitasoa alennetaan ministeriön esityksen mukaan muualla kuin pohjoisen Suomen alueella. Myös suometsän hoidon ja rankojen keräilyn tukitasot alenisivat hieman. Esitetyillä nuoren metsän hoidon tukirajoilla tukea maksetaan markkinakelpoiseen kuitupuuhun, mikä ei voi olla julkisen tukirahoituksen tarkoitus.

Ongelmallisinta ministeriön luonnoksessa oli uusi esitys, joka koskee ministeriölle annettavaa valtuutta keskeyttää kemera-hakemusten käsittely ja rahoituksen myöntäminen, jos vuosittaista myöntämisvaltuutta ei olisi enää riittävästi käytettävissä. Tällöin hakemukset, joihin ei olisi käytettävissä myöntämisvaltuutta, hylättäisiin automaattisesti. Esitys vaarantaa metsänomistajien oikeusturvaa ja sitä ei voi hyväksyä. Erityisesti taimikon varhaishoito- ja nuoren metsän hoito-hankkeissa ajatus on mahdoton, koska näissä hankkeissa työt voidaan aloittaa heti tukihakemuksen jättämisen jälkeen ilman, että tukipäätöstä jäädään odottelemaan metsäkeskuksesta. Tilanne olisi tällä mallilla kestämätön niin metsänomistajien, hankkeiden toteuttajien, hallinnon kuin määrärahojen tarkoituksenmukaisen käytönkin kannalta.

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja totesi, että edellisen ja nykyisen hallituksen sekä koko metsäpolitiikan keskeisenä tavoitteena on lisätä metsäsektorin markkinalähtöisyyttä. Räikeä kauneuspilkku tässä työssä on Otso-metsäpalvelut ja valtiovallan suhtautuminen siihen.

MTK on lausunnoissaan ottanut kantaa, että Otson yhtiöittäminen on tarpeellinen asia. Ei ole kuitenkaan mitään perusteita sille, että valtio-omisteisen yhtiön pitäisi toimia kilpailullisilla yksityismetsien metsäpalvelumarkkinoilla.

Nyt Otson yhtiöittämisprosessi on saanut jo surkuhupaisia piirteitä. Puolen vuoden välein yhtiöittämisen aikataulu siirtyy eteenpäin. Metsävaltuuskunnan kokousta edeltäneen tiedotteen mukaan, yhtiöittämistä ollaan siirtämässä vuoden 2017 alkuun. Ja samaan aikaan, kun kaikesta leikataan, Otsoa pääomitetaan. Hyvin erikoista oli, että samaan aikaan kun valtio tiedotti, ettei Otso ole yhtiöittämiskelpoinen, Otso tekee omaa elokuvaa Metsäpäiville. Tiirola kysyi, tulisiko koko yhteiskunnalle halvemmaksi, jos peli vihellettäisiin saman tien poikki?

Metsävaltuuskunnan kokouksen asialistalla oli metsätietostrategia. Metsätieto, sen saatavuus ja tiedon päälle rakennettavat palvelut ovat merkittävässä roolissa hallitusohjelman kärkihankkeissa. Tulevaisuudessa on entistä olennaisempaa, että yhteiskunnan keräämä metsävaratieto on ajantasaista ja toimijoiden, kuten metsänhoitoyhdistysten, saatavilla.

Olennaista on myös se, että kaikki yhteiskunnan keräämä tieto on metsänomistajan saatavilla yhden portaalin kautta. Hyvä, mutta samalla kertaa erittäin huono esimerkki kokousta edeltäneeltä viikolta on se, että kaksi saman ministeriön tulosohjauksessa olevaa organisaatiota, Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen metsäkeskus, kilpailevat siitä, kumpi tuottaa parempaa samankaltaista tietoa. Tämä kielii Tiirolan mukaan vahvasti siltä, että resursseja on vähintäänkin riittävästi käytettävissä. Metsänomistajille henkilötietosuoja on luonnollisesti edelleen iso asia, silloin kun puhutaan suoraan tilaan kohdistuvasta paikkatiedosta. Me emme myöskään voi jäädä odottamaan, että aika tässä asiassa ajaa meidän ohi.

Tiirola toivoi kokouksessa antoisaa ja vilkasta keskustelua sekä hyviä päätöksiä ja julisti kokouksen avatuksi.