METSÄVALTUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS 29.10.2014 HANASAARI

MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous 29.10.2014
Espoo,Hanasaari
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Arvoisat metsävaltuuskunnan jäsenet, hyvät naiset ja herrat

Tervetuloa viimeiseen tässä muodossa pidettävään MTK:n metsävaltuuskunnan varsinaiseen kokoukseen! Nykymuodossaan metsävaltuuskunta on toiminut vuodesta 1943 lähtien. Tuleva vuoden vaihde on historiallinen käännekohta, kun metsänomistajaorganisaatio alkaa toimia uudella rakenteella ja uusilla toimintatavoilla. Mo-liittojen metsävaltuuskunnasta tulee metsänhoitoyhdistysten metsävaltuuskunta.

Lähtölaukaus järjestöuudistukselle annettiin Savonlinnan vuoden 2012 liittokokouksessa. MTK-järjestön sääntöjen, rakenteen ja toiminnan uudistuksen tavoitteena on ollut luoda jäseniään paremmin palveleva ja edunvalvonnassaan vahvemmin toimiva organisaatio. Tavoitteena on ollut luoda maaseudun elinkeinojen harjoittajille selkeät väylät liittyä vahvan edunvalvontajärjestön jäseneksi ja jäsenille yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa järjestön toimintaan. Ensi vuoden vaihteessa voimaan astuva mhy-lain muutos on yksi merkittävä tekijä järjestöuudistuksen taustalla.

Järjestöuudistus on edennyt täysin alkuperäisen suunnitelman ja aikataulun mukaan, vaikka yhteistä näkemystä on ollut joskus haasteellista löytää. Koko järjestö, kaikilla sen tasoilla, on työskennellyt päämäärätietoisesti tavoitteen saavuttamiseksi. Työtä on linjattu ja viety eteenpäin yhdistysten, liittojen ja MTK:n varsinaisissa ja ylimääräisissä kokouksissa sekä lukuisissa yhteisissä työryhmissä. Metsänhoitoyhdistysten ääntä on pyritty kuulemaan uudistuksessa. Vaikeuksista on otettu opiksi ja päästy yhteisymmärryksessä eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Metsänomistajien liittojen toiminta osana järjestöä lakkaa tämän vuoden loppuun ja metsänhoitoyhdistykset tulevat suoraan MTK:n jäseniksi. Metsänhoitoyhdistysten jär-jestäytymisaste on erittäin hyvä. Tällä hetkellä yhden metsänhoitoyhdistyksen sääntöjä täytyy vielä rukata, jotta se voidaan hyväksyä jäseneksi, yhden metsänhoitoyhdistyksen päätöstä jäseneksi liittymisestä odotetaan ja ainoastaan yksi yhdistys on päättänyt toistaiseksi olla liittymättä MTK:n jäseneksi. Rannikon ruotsinkielisillä alueilla toimivat metsänhoitoyhdistykset liittyvät ruotsinkielisen tuottajajärjestön, SLC:n, jäseniksi.

Metsänomistajien liittojen toiminnan lakatessa, liittojen toimihenkilöistä 11 siirtyy MTK:n metsälinjan palvelukseen. Metsälinjan laajenee 13 alueilla työskentelevällä kenttäpäälliköllä. Uusi metsälinja tulee toimimaan prosessiorganisaationa, jossa jokaisella kenttäpäälliköllä on oman maantieteellisen vastuualueensa lisäksi järjestön tarpeisiin ja omaan osaamiseensa liittyviä suuralueittaisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä vastuita. Metsälinjan toimihenkilöt muodostavat keskenään sekä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n muiden toimihenkilöiden kanssa asiantuntijatiimejä edunvalvonnan ja koko järjestön kannalta keskeisiltä aihealueilta.

Uudessa järjestössä jokaisella MTK:n jäseneksi hyväksytyllä metsänhoitoyhdistyksellä tulee olemaan metsävaltuuskunnassa yksi paikka ja jokaisen metsänhoitoyhdistyksen äänimäärä on sen suuruinen kuin sen jäsenmäärä on ollut vuoden alussa. Lisäksi Etelä- ja Pohjois-Suomen yhteis-metsillä on metsävaltuuskunnassa molemmilla yksi äänivaltainen paikka.

Metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten ääni tulee kuulumaan järjestön päätöksenteossa vahvasti. Metsävaltuuskunta valitsee MTK:n valtuuskuntaan 20 edustajaa. MTK-liitoilla on valtuuskunnassa 55 edustajaa ja yhteisöjäsenillä valtuuskunnassa on korkeintaan 5 paikkaa.

Eri maantieteellisten alueiden toiminnan ja edunvalvonnan erityispiirteiden huomioimiseksi ja koordinoimiseksi sekä alueiden vaikutusvallan turvaamiseksi järjestössä tulee toimimaan 13 alueellista metsävaliokuntaa, joissa ovat edustettuina alueen metsänhoitoyhdistykset, tuottajaliitot ja lisäksi tarvittaessa muita asiantuntijoita. Metsävaliokuntien yksi tehtävä on lisätä kaivattua vuoropuhelua järjestön metsä- ja tuottajapuolen välillä.

Hyvät naiset ja herrat,

Metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden muutos lakimuutoksen myötä normaaliksi yhdis-tysjäsenyydeksi tuo metsänhoitoyhdistyksille ja koko metsänomistajaorganisaatiolle haasteita jäsenpitoon. Tämän hetkisestä automaattijäsenyydestä siirrytään aikaan, jolloin metsänomistajalle on pystyttävä tarjoamaan niin paljon lisäarvoa jäsenyydestä edunvalvonnan, jäsenpalveluiden ja jäsenetujen muodossa, että hän pysyy vuodesta toiseen metsänhoitoyhdistyksen ja sitä kautta koko järjestön jäsenenä. Viljelijämetsänomistajien on mahdollista ja myös toivottavaa liittyä sekä metsänhoitoyhdistyksen että tuottajayhdistyksen jäseneksi saadakseen molempien tuotantosuuntien palvelut ja edut. Meidän on panostettava jatkossakin entistä voimakkaammin jäsenmarkkinointiin ja viestintään jäsenten säilyttämiseksi.

Metsänomistajille tehtyjen kyselyiden mukaan nykyisistä metsänhoitoyhdistysten jäsenistä lähes 80 % jatkaisi varmasti tai luultavasti yhdistyksen jäsenenä, jos tuleva jäsenmaksu säilyisi samansuuruinen kuin nykyinen metsänhoitomaksu. Kyselyiden tulokset ovat rohkaisevia ja työ järjestöuudistuksen eteen on ollut hedelmällistä. Ensi vuoden vaihteesta alkaen tekemämme työ kuitenkin vasta punnitaan. Eikä järjestöuudistus pääty vielä siihen. Ensi vuonna otamme käyttöön ja kehitämme uusia edunvalvonnan ja palveluiden toimintamalleja sekä jatkamme yhdessä järjestömme jatkuvaa kehittämistä jäsentemme hyväksi.

Arvoisat kuulijat,

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on valmistellut soidensuojelun täydennysohjelmaa ja kartoittanut valtakunnallisesti arvokkaita soita. Täydennysohjelma sekä soidensuojelutavoitteet perus-tuvat valtioneuvoston suo- ja turvemaiden strategiaa koskevaan periaatepäätökseen ja hallitusohjelmaan. Työryhmässä on MTK:n edustus.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen tulee 15.10.2014 antamansa tiedotteen mukaan selvityttämään, onko soidensuojelu mahdollisuus toteuttaa vapaaehtoisin keinoin. Grahn-Laasonen etsii ratkaisua mm. siihen, miten suojelu voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta silloin, kun suolla on useampia omistajia.

Metsiä koskevassa METSO-ohjelmassa vapaaehtoisesta suojelusta on saatu erittäin hyviä kokemuksia ja METSOA ovat kiitelleet kaikki osapuolet. Luonnonsuojelu on saanut vapaaehtoisuuden kautta luottamusta ja vapaaehtoisuuteen on suhtauduttu positiivisesti mm. elinkeinoelämän ja maanomistajien taholta.

Ex-ympäristöministeri Niinistö arvosteli MTK:ta vapaaehtoisen suojelun ja soidensuojeluohjelman keskeyttämisen "lobbaamisesta". Niinistö oli tässä oikeassa; MTK on vienyt viestiä vapaaehtoisen suojelun puolesta kaikille ympäristöministereille 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Arvoisat metsävaltuuskunnan jäsenet,

Puukaupassa on kokonaisuutena ollut myönteinen vire, vaikka alueellisia eroja jonkin verran esiintyy. Puumarkkinat ovat kehittyneet odotetusti, puuta on sekä ostettu että myyty aktiivisesti. Yksi asia minua kuitenkin puukaupassa askarruttaa, ja se on kuitupuun hintakehitys. Enkä ole näiden ajatusten kanssa yksin, metsänomistajilta saan eniten nurinaa nimenomaan kuitupuun hintakehitykseen liittyen.

Kuitupöllin hinta ei korreloi metsäteollisuuden tuloksentekokyvyn tai lopputuotemarkkinoiden hintakehityksen kanssa. Metsäyhtiöiden tuloksentekokyky kotimaassa sellupuun jalostuksessa on 2010-luvulla ollut parinkympin luokkaa per jalostettu raakapuupuumotti. Kuitupuun hinnassa tämä ei ole näkynyt. Vaikka sellun hinta elää markkinoiden mukana, on pöllin hinta kuin koomaan vaipuneen aivokäyrä.

Metsäteollisuus haluaa käyttöarvon mukaista puun hinnoittelua, mutta kuitupuuta se ei näytä koskevan. Toivottavasti tuloillaan olevat investoinnit korjaavat tilannetta ja kuitupuu saa puumarkkinoilla sille kuuluvan arvon. Tämä helpottaisi myös sahateollisuuden tilannetta.

Hyvät naiset ja herrat,

Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen energiapolitiikan uusi linjaus on tervetullut. Tosiasiallisesti se on myös käännös tämän hallituksen energiapolitiikkaan. Tähän asti hallitus on lähinnä poistanut kannusteita uusiutuvan energian käytöltä ja suosinut samalla kivihiilen käyttöä. Samaan aikaan kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut nopeasti. Turpeen aiotuista veronkorotuksista luopuminen ja metsähakkeen tuen kohentaminen sähkön tuotannossa on askel oikeaan suuntaan.

Metsäteollisuus suhtautuu epäluuloisesti tukipolitiikan muutoksiin uusiutuvia energianlähteitä suosivammaksi, koska uskoo kuitupuun hinnan kohoavan sen seurauksena. Viittaan tässä Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Tomi Salon haastatteluun Kauppalehdessä. Poliittisena pelottimena tunnutaan pitävän suunniteltujen investointien jäädyttämistä tai tehtaiden sulkemisia.

Pidän pelottelua mittasuhteiltaan hurjana. Jo vuonna 2012 Suomessa oli selvästi vallitsevaa tilannetta uusiutuvaan sähköntuotantoon kannustavampi tukipolitiikkamalli käytössä. Metsäteollisuuden puunsaanti ei ollut vaikeuksissa tuolloinkaan, vaan puuta riitti ja sitä saatiin ostettua kaikkiin käyttötarkoituksiin. Tukipolitiikan vaikutuksia puumarkkinoille seurataan säännöllisesti. Tähän asti ei ole voitu huomata, että tukipolitiikalla olisi ollut mitään haitallisia vaikutuksia metsäteollisuuden puunhankintaan.

Eikä sellaisia malleja ole ajatus rakentaa tälläkään kertaa, jotka haittaisivat teollisuuden investointiedellytyksiä Suomeen. Investoinnit ovat elintärkeitä suomalaiselle metsäsektorille, tulivatpa ne metsäteollisuuteen, jonka hankkimasta puusta yli puolet menee jossakin vaiheessa energiantuotantoon tai sitten suoraan energiantuotantoon puulle, joka ei metsäteollisuudesta löydä ostajaansa. Metsänomistajien näkökulmasta nyt on tärkeää varmistaa Äänekoskelle kaavaillun suurinvestoinnin onnistuminen. Metsätalouden kannattavuudesta huolehtiminen ja metsien hoitoon panostaminen ovat parasta lääkettä puunsaannin turvaamiseen - ei mustasukkaisuus puun käyttöpaikan suhteen. Kun tehdas aikanaan alkaa puuta hankkimaan ehditään myös energiatukipolitiikan pariin palaamaan, jos siinä vaiheessa näyttää siltä, että tuilla olisi haitallisia vaikutuksia puunhankintaan.

Metsävaltuuskunta toivottaneekin ripeyttä jatkovalmisteluihin metsähakkeen tuen parantamisessa sähkön tuotannossa ja turpeen verotuksen keventämisessä. Tämä olisi oikean suuntainen liike rohkaisemaan myös energiasektorin investointeja suomalaisen puun käyttöön ja se vakauttaisi alan toimintaympäristöä. Asiallisesti päätösten toimeenpaneminen istuisi hyvin myös vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan, josta kuulimme EU:n valtioiden päämiesten päätöksiä Brysselistä viime viikolta.

Hyvät kokousedustajat. Näillä sanoin toivon antoisaa ja vilkasta keskustelua metsävaltuuskunnan kokouksessa. Tehdään hyviä päätöksiä!

Kokous on avattu.